Ruudinsavun juttuja

  Alkua Juri Nummelinin Roger Cormanin lännenelokuvia käsittelevästä artikkelista.  Toukokuussa 2024 kuollut Roger Corman oli legendaarinen amerikkalainen elokuvatuottaja, joka keskittyi lähes koko urallaan tekemään halvalla lajityyppielokuvia. Hänen omaelämäkertansa alkuperäinen otsikko kuuluu How I Made a Hundred Movies in Hollywood and Never Lost a Dime.  Corman tunnettiin myös lahjakkaiden nuorten tekijöiden esiintuojana, ja hänelle työskennelleiden lista on uskomaton: Francis Ford Coppola, Jonathan Demme, Martin Scorsese, vain muutaman mainitaksemme.  Roger Cormanin valtavaan tuotantoon kuuluu myös kourallinen länkkäreitä. Ne eivät edusta Cormania parhaimmillaan, mutta ne ovat omalla tavallaan kiinnostavia katsauksia Hollywoodin halpatuotantoon 1950-luvun puolivälissä.   Insinööriksi opiskellut Corman teki koulutustaan vastaavaa työtä vain muutaman päivän ja pyrki Hollywoodiin. Sinnikäs nuorukainen pääsi viestinviejäksi 20th Century Foxille. Hän eteni ...

Alkua Juri Nummelinin artikkelista, joka koskee naisten kirjoittamaa lännenkirjallisuutta. Koko artikkeli on Ruudinsavun lisäksi luettavissa kirjasta Etäisten laaksojen kirjat .  Ovatko naisten kirjoittamat kirjat erilaisia kuin miesten? Jotkut ovat sitä mieltä, että tällaisia jaotteluja ei pitäisi tehdä eri sukupuolten välillä, vaan katsoa vain kirjoja kirjoina, mutta totuus lienee, että sukupuoli todella näkyy kirjoissa, niiden tarinoissa, teemoissa ja kerronnassa. Naisten kirjoittamat länkkärit ovat useimmiten nimenomaan niitä länkkäreitä, joissa kerrotaan todellisesta maaseudun, pienviljelijöiden ja heidän vaimojensa Villistä lännestä.  Yleensä lännenkirjallisuuden katsotaan alkaneen Owen Wisterin Virginialaisesta , joka ilmestyi vuonna 1902. Wisterin romaani oli ensimmäinen realistinen kuvaus cowboy-elämästä – vai oliko? Coloradossa asunut naisasianainen Emma Ghent Curtis nimittäin julkaisi romaanin nimeltä The Administratrix vuonna 1889, ja siinä kuvataan cowboy-elämää,...

Ruudinsavun elokuva-arviot numerosta 1-2/2024. Costnerin laveaa epiikkaa Horizon: An American Saga. Chapter 1. Ohjaus Kevin Costner. Käsikirjoitus Costner, Jon Baird, Mark Kasdan. Pääosissa Costner, Sienna Miller, Sam Worthington, Giovanni Ribisi. 165 min.  Villin Lännen preeria on tyhjä sekä autio, ja autius ulottuu myös elokuvateatterin saliin. Huolimatta kymmenien miljoonien dollarien panostuksesta, joukossa ohjaaja Kevin Costnerin omia rahoja, salissa oli alkukesällä katsojina vain kolme ihmistä. Minä ja ystäväni sekä muuan satunnainen kolmas mies. Tämä on sääli, sillä Kevin Costnerin pitkään tekeillä olleen mammuttilänkkärisarjan ensimmäinen osa on kelpo western. Tarinassa on aukkoja, tapahtumat hyppelevät eri puolille Amerikkaa, ja uusia hahmoja tulee tiuhaan tahtiin, mutta lännenelokuvien ystävälle Horizon on harvinaista herkkua. Mukana on länkkärien perinteistä kuvastoa ratsuväestä intiaaneihin ja pyssysankareista arkajalkoihin. Kevin Costner on suuri näyttelijä ja ohjaaja,...

  Tehokkaasti ja hyytävästi osagejen kansanmurhasta David Grann: Killers of the Flower Moon. Öljymurhat ja FBI:n synty (2017). Suom. Ari Väntänen. Otava 2023.  Martin Scorsesen ensimmäiseksi länkkäriksi sanotun elokuvan Killers of the Flower Moonin  (Ruudinsavun arvostelu luettavissa täällä ) tarina on jo monille tuttu, mutta tutkivan toimittajan David Grannin alkuperäiskirja tarjoaa siitä vähemmän yksilökeskeisen ja laajemman tulkinnan. Laatulehti New Yorkerissa työskentelevän Grannin teos edustaa amerikkalaista journalistista tietokirjoittamista parhaimmillaan. Se edustaa myös tosirikoskirjoittamista parhaimmillaan, täysin vailla lajille tyypillistä sensaationhakuisuutta. Samalla laajasti ja tasapainoisesti arkistomateriaalia ja haastatteluja käyttävä kirja tempaisee mukaansa kuin paraskin dekkari.   Kyse on Amerikan valloituksen ja alkuperäisväestön järjestelmällisen tuhoamisen viimeisistä iskuista. Usein ajatellaan, että lännen valloittamiseen liittyvät väär...

Janne Viitalan uraa uurtavan artikkelin alkua:  Lännen korkeajännityksiin kajoamista välttää moni kaikkiruokainenkin lännenharrastaja. Sarjan maine on huono, ja kritiikin kärki on kohdistunut kaikkein eniten tarinoiden epätasaisuuteen. Moni mieltää, että helmiäkin mahtuu mukaan, mutta valtaosa tarinoista on silkkaa roskaa. Mielikuva saa vahvistusta yleensä divarissa kuin divarissa, sillä satunnaisotannalla käteen osuvassa Lännen korkeajännityksessä on niin kehno kuvitus, että se ei houkuttele ostamaan tai lukemaan. On aika selvittää, pitävätkö nämä mielikuvat paikkansa ja mitä Lännen korkkari pystyy tarjoamaan lukijoilleen. Brittilänkkärien julkaisualusta Lännen korkeajännitys perustettiin alustaksi lännensarjakuville, joita jo 1950- ja 1960-luvuilla julkaistiin Suomessa pilvin pimein. Niinpä jo ihan ensimmäinen Korkeajännitys 1/1973 tajoaa Buck Jones -seikkailun Ylpeän miehen varjo, jonka on kuvittanut oikein kunnon tekijämies Jesus Blasco, joka tunnetaan muun muassa Teräsnyrkistä...

Janne Viitalan artikkelin alkua Ruudinsavusta 1-2/2024:  Kun Sam Peckinpahin vuonna 1962 ohjaama Viheltävät luodit tuli televisiosta yli 30 vuotta sitten, TV-arvosteluissa kerrottiin elokuvassa esiintyvän kahden lännenelokuvien ikonin Randolph Scottin ja Joel McCrean. Scott oli jo niihin aikoihin hämärästi tuttu nimi allekirjoittaneelle lähinnä pienen budjetin westerneistään. McCreaa en kuitenkaan osannut yhdistää westerneihin, enkä osannut vielä pitkään aikaan. Elämä TV-arvostelujen laatijat olivat 1980-luvulla harvinaisen sivistynyttä väkeä. Joel McCrea todellakin on western-tähti, jopa yksi kaikkien aikojen ansioituneimmista. Hänestä on Pekka Tuliara kirjoittanut hienon artikkelin Ruudinsavuun 2/2004. Siinä jutussa keskitytään enemmän McCreahan kuin hänen elokuviinsa, jotka edelleen, ikävä kyllä, ovat pitkälti painuneet unohduksiin. Tässä jutussa esitellään McCrealta tusina hänen huippuwesternejään, jotka kertovat syyn, miksi hän todellakin on Villin lännen ikoni. Vuonna 1905 s...