Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2010.

Pääkirjoitus numeroon 4. / vol. 6

Pääkirjoituksen alkuperäinen, pidempi versio - taitossa joutuu aina lyhentämään. Ehkä se tekee teksteille vain hyvää. 

Clint Eastwoodin merkitystä ei voi kyllin korostaa. Eastwood on yksi niitä onnekkaita elokuvantekijöitä nyky-Hollywoodissa, jotka saavat panostaa rauhalliseen, miehekkääseen draamaan. Kukaan ei vaadi Eastwoodilta kolmiulotteista attraktion estetiikkaan keskittyvää massaelokuvaa, jota katsotaan kännykät katsomossa vilkkuen ja popcorn suussa rouskuen.
Onkin todellinen sääli, ettei Eastwood ole tehnyt merkittävimmän elokuvansa, Armottoman, jälkeen enää toista lännenelokuvaa. Avaruuselokuva Space Cowboys (1999) viittasi siihen suuntaan, mutta luulisi, että Eastwood vielä edes kerran haluaisi palata siihen lajityyppiin, joka käytännössä loi hänen uransa.
Toisaalta Armoton on elokuva, josta yhtenä harvoista maailmassa voi sanoa, että sen tekijät ovat antaneet siihen kaikkensa. Sellaista lahjakkuuden ja luovuuden keskittymää ei tule usein vastaan.
Samalla se on omasta miel…

Dvd-arvioita: Metsästys, Revolverimies

Metsästys (The Hunting Party, 1971)

Don Medfordin ohjaama Metsästys ei ennakkoon herättänyt toiveita suuresta elokuvaelämyksestä. Ensinnäkin Medford tunnetaan lähinnä tv-ohjaajana. Toiseksi 1970-lukua ei yleisesti ottaen pidetä westernien kultaisena vuosikymmenenä. Näistä lähtökohdista käsin elokuva osoittautui mukavaksi yllätykseksi ja kunnianhimoiseksi tuotokseksi.
Elokuva kertoo, kuinka Frank Calderin (Oliver Reed) johtama roistoporukka ryöstää rikkaan suurtilallisen Brandt Rügerin (Gene Hackman) kauniin vaimon (Candice Bergen) koulun pihalta. Calderin tavoite on oppia lukemaan. Sadistinen Brandt Rüger ei tätä sulata ja alkaa armoton ajojahti. Takaa-ajajien etuna ovat uudet kiikarikiväärit, joiden kantama on 800 metriä.
Elokuvan alkutahdit eivät lupaa hyvää. Musiikki tavoittelee spagettilänkkäreiden tunnelmaa ja Calder esitellään tuppisuisena antisankarina. Melissa Rügerin sieppauksen jälkeen peruswesternin tunnelmista päästää intohimodraaman puolelle. Melissan ja Frank Calderin vä…

Toimiva länkkäridekkari

Stef Penney: Erämaan armo (Tenderness of wolves, ). Suom. Jaakko Kankaanpää. 527 s. Bazar, 2009.

Kirjailijana debytoineen skotlantilaisen Stef Penneyn palkittu, Kanadaan sijoittuva "murhamysteeriwestern" Erämaan armo ilmestyi suomeksi viime vuonna. Englanniksi kirja ilmestyi 2006 ja Penney voitti sillä Costa Book of the Year -palkinnon.
Tuhdin näköinen kirja on yllättävän miellyttävä lukukokemus. Penneyn tausta elokuvantekijänä ja käsikirjoittajana näkyy ilmavasti kirjoitetuissa lyhyissä luvuissa (teoksesta on tekeillä myös elokuva), ja vaikka tarinassa on useita päähenkilöitä ja kertoja vaihtuu luvusta toiseen, tarinan seuraaminen ei tuota vaikeuksia.
Mukaan mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä ja ihmiskohtaloita, ja monesta juonen sivupolusta olisi voinut kirjoittaa oman romaaninsa. Henkilöhahmot ovat moniulotteisia ja elävän oloisia. Kirjoittajan ikä ja sukupuoli (nelikymppinen nainen) näkyy ehkä siinä, että kukaan kertomuksen parhaassa iässä olevista miehistä ei esiinny kert…

Red Dead Redemption

Ruudinsavussa julkaistaan satunnaisesti myös peliarvioita: tässä uudesta Red Dead Redemption -pelistä Tero Karpin arvio.

Red Dead Redemption – autiomaa, jossa voimat leikkivät


Red Dead Redemption. Julkaisija: Rockstar Games. Julkaisupäivä: 18.5.2010. Lajityyppi: Third Person Shooter. Alusta: Xbox360, PS3.


Villin lännen tarinoiden klassisin perusasetelma lienee kaikille tuttu: yksinäinen ratsastaja, kostojuoni, korppikotkat ja pölyn keskeltä sieraimiin tunkeutuva ruudinsavu, joka sekoittuu vasta vuodatetun veren kirpeään tuoksuun. Samaa kaavaa on toistettu onnistuneesti kymmeniä kertoja erilaisissa lännenelokuvissa aina 1900-luvun alun mykkäelokuvista italowesterneihin.
On helppo kuvitella, että näillä eväillä saataisiin aikaan myös toimivia tietokone- ja konsolipelejä; sankarille kuudestilaukeava käteen ja vihollisille stetsonit päähän. Sensomotoriset refleksit hoitavat loput. Peliteollisuudessa tämä resepti on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin lyömätön, ja kunnollista lännenpeliä on …

Sherman Alexien Intiaaniblues

Kirja-arvostelu uudesta merkittävästä intiaaniaiheisesta romaanista - juttu ei valitettavasti päätynyt lehteen, lähinnä päätoimittajan huolimattomuuden vuoksi. Se julkaistaan painettuna seuraavassa Ruudinsavussa, ensimmäisenä kuitenkin täällä blogissa.

Sherman Alexie: Intiaaniblues (Green Spot, 2009; 277 s; suom. Jussi Hirvi)

Intiaanikirjailija Sherman Alexien (s. 1966) kolmikymppisenä julkaiseman ensiromaanin Intiaaniblues(Reservation Blues, 1995) kääntäminen suomeksi on hienoa kulttuurityötä. Valtaosalla suomalaisista kun lienee edelleenkin käsitys intiaaneista jaloina (tai julmina) villeinä, jotka ratsastavat päivät pitkät hevosillaan pitkin preeriaa ja ahdistelevat toisinaan valkoisia uudisasukkaita. Alexien teos päivittää tätä kuvaa. Ennen Intiaanibluesia Alexie oli kirjoittanut runoja ja novelleja, ja niiden parissa hän on pääasiassa jatkanutkin; tuotantoon kuuluu Intiaanibluesin lisäksi vain kaksi muuta romaania (Indian Killer, 1996 ja Flight, 2007).

Intiaaniblues on varsin omala…

Tex-kirjasto

TEX-KIRJASTO TOI VÄRIT WILLERIIN

Tex Willer –sarjaa uusitaan Suomessa nyt kolmatta kertaa. Tex-kirjasto poikkeaa aiemmista julkaisuista siinä, että painojäljestä ei ole tingitty, sivukoko on isompi ja tarinat ovat nyt väreissä.

Kyseessä ei ole yksin Texin kustantamon Sergio Bonelli Editoren tekemä uusintajulkaisusarja. Mukana ovat myös sanomalehdet La Repubblica ja L’espresso, joiden sunnuntailiitteenä näitä opuksia on julkaistu kerran viikossa. Sarja päättyy siellä piakkoin numeroon 200. Viimeisessä numerossa julkaistaan tarina, joka on kahdeksan vuotta vanha.

Suomessa sarja alkoi viime vuoden loppupuolella. Yhteistyökumppanina Egmontilla on Norjan Tex-toimitus. Kolme opusta on tullut ulos ja neljäs on pian painokoneissa. Tahti on verkkaisempi kuin Italiassa. Suomessa uusi osa saadaan, kun Norjan muiden Tex-erikoisjulkaisujen välissä on sopiva rakonen.

Kotoisa julkaisu on pienempi kuin italialainen, mutta kavennukset on tehty alkuperäisversion marginaaleista. Toinen ero on liitteenä o…