Siirry pääsisältöön

Suuri leikkikaluryöstö


Ei-amerikkalaisia lännenanimaatioita esittelevässä juttusarjassa Draw, stranger! ilmestynyt juttu; sarjaa piti Sauli Pesonen, tämän kirjoitti poikkeuksellisesti päätoimittaja Nummelin.

Suuri leikkikaluryöstö

Kanadassa televisio esittää joka joulukuu Jeff Halen ohjaaman seitsemän minuuttia pitkän animaatioelokuvan Suuri leikkikaluryöstö (1963). Se kuuluu kanadalaiseen jouluun yhtä oleellisesti kuin Frank Capran Ihmeellinen on elämä tai Dianne Jacksonin Lumiukko. Internet Movie Databasen käyttäjä kertoo nähneensä Halen piirretyn Air Canadan lennolla! Tämä kertoo hyvin siitä, että animaatioelokuva on Kanadassa erityisessä suojeluksessa ja maassa hyvin suosittua.
Suuri leikkikaluryöstö olikin National Film Board of Canadan tuotanto – valtiollinen elokuvayhtiö oli erikoistunut lyhyiden piirrettyihin ja dokumenttielokuviin, mikä takasi monille kokeellisille tekijöille vapaat kädet. Kanadalainen animaatioelokuva olikin 1960- ja 1970-luvuilla maailman huippua, mikä ei ehkä olisi välttämättä onnistunut, jos tuotanto olisi pitänyt taata yksityisin varoin.
Suuri leikkikaluryöstö ei kuitenkaan ole kokeellinen elokuva, vaan se muistuttaa enemmän vanhempia pitkän elokuvan alkupätkinä nähtyjä piirrettyjä. Piirrostyyli vain on vapaampi ja tyylitellympi kuin esimerkiksi MGM:n tai Hanna-Barberan piirretyissä.
Elokuva viittaa luonnollisesti Edwin S. Porterin tekemään maailman ”ensimmäiseen” lännenelokuvaan, Suureen junaryöstöön (1903). Halen leffassa lännenmaisema on kuitenkin jo oleellisemmin mukana kuin Porterin pioneerityössä: Naamioidut rosvot kaappaavat erämaassa kulkevan joulupukin ja ottavat tämän lahjakassin. Rosvot linnoittautuvat saluunaan ja ampuvat kaikki muut asiakkaat pakoon – ja alkavat leikkiä lahjakassin leluilla. Kaikki olisi menetetty eivätkä lapset saisi lelujaan, jos paikalle ei osuisi yksinkertainen laulava cowboy, joka pysäyttää laiskantyhmän hevosensa kajauttamalla tätä kitaralla päähän.
Jeff Halen elokuva on yksinkertainen, mutta kekseliäs ja viihdyttävä pätkä, josta ei voi olla tulematta hyvälle mielelle. Industrial Light & Magicin animaattori Steve Williams on valinnut sen yhdeksi elokuvaksi otettavaksi mukaan autiolle saarelle (ks. http://www.awn.com/mag/issue2.5/2.5pages/2.5desert.html).
Halen filmografiassa muita lännenaiheisia elokuvia on stand up -koomikko Lenny Brucen kanssa tehty Thank You Mask Man (1971), jonka ääniraidalla Bruce esittää homofobista Yksinäistä Ratsastajaa. Sittemmin Hale on siirtynyt televisiotuotantojen animaattoriksi ja on tehnyt mm. Jaska Jokusta ja Transformersia. Elokuva oli Derek Lambin käsikirjoittama – tämä on ollut kanadalaisen lyhytelokuvan tärkeitä tekijöitä.
Suomessakin Suuri leikkikaluryöstö on ollut kohtuullisen suosittu, koska se oli saatavilla kerhoesityksiin muun muassa Suomen kirkon sisälähetysseuran (!) kautta. Tällaisten esitysten kadottua Suomesta melkein tyystin voi vain toivoa, että televisio joskus esittäisi sen.
Juri Nummelin
Jeff Hale: Suuri leikkikaluryöstö (The Great Toy Robbery, Kanada 1963). Kesto 7 min.
Valitettavasti elokuvasta ei löytynyt kuvaa. [Mutta nyt se on kokonaan katsottavissa YouTubessa! Maailma on muuttunut huimasti reilussa viidessä vuodessa, joka on jutun ilmestymisestä kestänyt.]



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Elokuva-arvostelu: In a Valley of Violence

Väkivallan alhossa In a Valley of Violence (USA 2016). Ohjaus ja käsikirjoitus: Ti West. Pääosissa: Ethan Hawke, John Travolta, Taissa Farmiga.  Ohjaaja-käsikirjoittaja Ti Westin filmografiassa pääpaino on kauhuleffoissa. Hyppy In a Valley of Violence -elokuvan maailmaan on hänelle siis samalla genren vaihdos. Tarinassa yksinäinen mies, Paul (Ethan Hawke), koirineen on matkalla Meksikoon, kun hän törmää pikkukaupungin läpi kulkiessaan rettelöitsijään, paikallisen sheriffin (John Travolta) Gilly-poikaan (James Ransone). Paul ei provosoidu pahemmin, vaan päätyy vain tinttaamaan uhittelijaa nenään, kylpee pikaisesti paljussa ja poistuu paikalta. Gilly ei tyydy tähän, vaan lähtee seuraamaan Paulia ja hyökkää apureineen tämän kimppuun yön pimeydessä. Miehen koira tapetaan, ja hänet itsensä työnnetään alas rotkoon. Aamulla Paul kuitenkin tointuu kivikolta ja lähtee lähes vahingoittumattomana kostoretkelle. Kyse on siis varsin yksinkertaisesta, tavanomaisesta ja tyylipuhtaasta kertomuks

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1