Yrmy ratsuväkidraama
Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.
Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään (Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa.
Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles. On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla.
Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tunnettu ratsuväen kapteeni Joe Blocker, joka lähetetään saattamaan seitsemän vuotta vankina ollut cheyennepäällikkö Yellow Hawk (Wes Studi) Montanaan, syöpään sairastunut mies kun haluaa tulla haudatuksi kotiseuduilleen. Blocker kieltäytyy ensiksi, mutta presidentin käsky saa hänet pyörtämään päänsä. Matkalla Blocker ja saattue törmäävät naiseen (Rosamund Pike), jonka perheen comanchet ovat teurastaneet, ja ottavat hänet kyytiin.
Hostiles on kertomus siitä, miten ihminen voi lakata vihaamasta toista, jos vain ensiksi tutustuu häneen. Blocker vihaa intiaaneja, mutta ei voi enää vihata Yellow Hawkia, kun he ovat kamppailleet tiensä Uudesta Meksikosta Montanaan. Sama koskee myös Rosamund Piken esittämää naista, joka alkaa ensiksi huutaa nähdessään saattueen intiaanit. Hänestä tulee lopulta cheyenne-naisten ylin ystävä, ja lopulta hänelle aukeaa yllättävä uusi rooli perheen lapsen elämässä.
Sanoma on tärkeä, mutta ei kovin omaperäinen. Kiinnostavampi Hostiles on silloin, kun sen päällimmäisenä teemana on sodan epäinhimillinen vaikutus ihmiseen. Hostiles on kuitenkin välillä epämääräisen ristiriitainen: Blocker löytää ihmisyytensä ja paljastuu mukavaksi mieheksi, mutta samalla hänen väkivaltaisesta menneisyydestään muistutetaan moneen otteeseen.
Samalla elokuvan ongelma on sama kuin monen muunkin matkan kuvaukseen perustuvalla elokuvalla: asioita tapahtuu ilman suurempaa draamallista jännitettä. Aina tulee uusia ihmisiä, uusia paikkoja, ja jossain vaiheessa elokuvasta tuntuu tulevan pötkö erilaisia sattumuksia. Onneksi Hostiles kohoaa väkevään kliimaksiin, jota edeltää raju, sattumanvarainen ammuskelu.
Visuaalisesti ja ääniltään elokuva on vaikuttava ja vaatisi kokemista nimenomaan isolta kankaalta. Eritoten Max Richterin minimalistinen musiikki on komeaa.
Juri Nummelin
Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.
Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään (Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa.
Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles. On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla.
Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tunnettu ratsuväen kapteeni Joe Blocker, joka lähetetään saattamaan seitsemän vuotta vankina ollut cheyennepäällikkö Yellow Hawk (Wes Studi) Montanaan, syöpään sairastunut mies kun haluaa tulla haudatuksi kotiseuduilleen. Blocker kieltäytyy ensiksi, mutta presidentin käsky saa hänet pyörtämään päänsä. Matkalla Blocker ja saattue törmäävät naiseen (Rosamund Pike), jonka perheen comanchet ovat teurastaneet, ja ottavat hänet kyytiin.
Hostiles on kertomus siitä, miten ihminen voi lakata vihaamasta toista, jos vain ensiksi tutustuu häneen. Blocker vihaa intiaaneja, mutta ei voi enää vihata Yellow Hawkia, kun he ovat kamppailleet tiensä Uudesta Meksikosta Montanaan. Sama koskee myös Rosamund Piken esittämää naista, joka alkaa ensiksi huutaa nähdessään saattueen intiaanit. Hänestä tulee lopulta cheyenne-naisten ylin ystävä, ja lopulta hänelle aukeaa yllättävä uusi rooli perheen lapsen elämässä.
Sanoma on tärkeä, mutta ei kovin omaperäinen. Kiinnostavampi Hostiles on silloin, kun sen päällimmäisenä teemana on sodan epäinhimillinen vaikutus ihmiseen. Hostiles on kuitenkin välillä epämääräisen ristiriitainen: Blocker löytää ihmisyytensä ja paljastuu mukavaksi mieheksi, mutta samalla hänen väkivaltaisesta menneisyydestään muistutetaan moneen otteeseen.
Samalla elokuvan ongelma on sama kuin monen muunkin matkan kuvaukseen perustuvalla elokuvalla: asioita tapahtuu ilman suurempaa draamallista jännitettä. Aina tulee uusia ihmisiä, uusia paikkoja, ja jossain vaiheessa elokuvasta tuntuu tulevan pötkö erilaisia sattumuksia. Onneksi Hostiles kohoaa väkevään kliimaksiin, jota edeltää raju, sattumanvarainen ammuskelu.
Visuaalisesti ja ääniltään elokuva on vaikuttava ja vaatisi kokemista nimenomaan isolta kankaalta. Eritoten Max Richterin minimalistinen musiikki on komeaa.
Juri Nummelin
Kommentit
Lähetä kommentti