Siirry pääsisältöön

Sarjakuva-arvostelu: Intiaani Morningstar

Höpöhöpöä intiaanileirissä

Tapani Koivula ja EQ Halminen: Intiaani Morning.-star & Ada. 36 s. Omakustanne 2017.

On vähän makuasia, kuuluuko Tapani Koivulan ja Esa EQ Halmisen pientä sarjakuvakirjaa arvostella Ruudinsavussa, mutta sen henkilöt joka tapauksessa ovat tasankointiaaneja. Samoista intiaaneista – tai ainakin sinnepäin samoista – kertoo myös Petri Hiltunen, jonka Aavetanssi ja Vala Auringolle on arvioitu tällä palstalla.
Siihen yhtäläisyydet oikeastaan loppuvatkin. Intiaani Morningstar & Ada on enemmänkin esoteerinen selfhelp-strippi, jossa intiaani Morningstar (päähinestään päätellen päällikkö) kertoo Ada-nimiselle tytölle (joka on nimestään päätellen kaapattu  heimoon) elämän suuria viisauksia: "Sisälläsi on kipinä, joka toimii antennina ja sytykkeenä Korkeampaan minään." Morningstar vastustaa materialismia ja rahan valtaa, kuten aidolle intiaanille toki kuuluukin: "Raha on ihmisen keksimää energiaa (...) ahneessa älyn maailmassa raha on vallan tavoin pilannut ihmismielet ja maailman." Adan tehtävä sarjakuvassa on esittää kysymykset, joihin suuri viisas sitten vastaa.
Erikoista Intiaani Morningstarissa on, että melkein aina, kun intiaanipäällikkö puhuu viisauksiaan, hänen kasvoprofiilinsa päälle tulee läpikuultava ulkoavaruuden humanoidin profiili. Intiaanien suuri viisaus on siis peräisin ulkoavaruudesta. Viimeisessä stripissä Morningstar kertookin: "Nyt ihmiskunta on valmis kohtaamaan pyramideihin liittyvät mysteeriot ja tiedot muinaisissa kulttuureissa. Ne ovat ihmisten ja avaruusveljien rakentamia linkkejä elämän ykseyteen Maassa ja Universumissa."
Sarjakuvan käsikirjoittaja Tapani Koivula onkin tunnettu ufotutkijana, joka on julkaissut esoteerisia kirjoja parikymmentä. Intiaani Morningstarkin perustuu osaltaan romaaniin, päällikkö nimittäin esiintyy myös Koivulan romaanissa Aamutähti (2016). Cd-rominakin (!) saatavana olevaa strippiä on julkaistu myös Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena. Toivottavasti edes joku lukija valaistui!
Juri Nummelin

Kommentit

  1. Kiitos arvostelusta. Käsikirjoittajana toimin myös minä Adan kysymysten osalta. Yhteistyö Tapanin kanssa oli taianomaista ja kyllä, intiaaneilla oli aikoinaan mutkatonnyhteys ulkoavauudennrotuihin. Valkoisen miehen tieto oli kovin jäljessä sitä yhteyttä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Elokuva-arvostelu: In a Valley of Violence

Väkivallan alhossa In a Valley of Violence (USA 2016). Ohjaus ja käsikirjoitus: Ti West. Pääosissa: Ethan Hawke, John Travolta, Taissa Farmiga.  Ohjaaja-käsikirjoittaja Ti Westin filmografiassa pääpaino on kauhuleffoissa. Hyppy In a Valley of Violence -elokuvan maailmaan on hänelle siis samalla genren vaihdos. Tarinassa yksinäinen mies, Paul (Ethan Hawke), koirineen on matkalla Meksikoon, kun hän törmää pikkukaupungin läpi kulkiessaan rettelöitsijään, paikallisen sheriffin (John Travolta) Gilly-poikaan (James Ransone). Paul ei provosoidu pahemmin, vaan päätyy vain tinttaamaan uhittelijaa nenään, kylpee pikaisesti paljussa ja poistuu paikalta. Gilly ei tyydy tähän, vaan lähtee seuraamaan Paulia ja hyökkää apureineen tämän kimppuun yön pimeydessä. Miehen koira tapetaan, ja hänet itsensä työnnetään alas rotkoon. Aamulla Paul kuitenkin tointuu kivikolta ja lähtee lähes vahingoittumattomana kostoretkelle. Kyse on siis varsin yksinkertaisesta, tavanomaisesta ja tyylipuhtaasta kertomuks

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1