Siirry pääsisältöön

Ruudinsavun klassikkoelokuva: Ulzana - verinen apassi (Ulzana's Raid, 1972)

"Remember the rules, Lieutenant: the first one to make a mistake gets to buryin' some people."

Ensi-ilta 15.11. 1972
Suomen ensi-ilta 23.6. 1973

Kourallinen apasseja karkaa San Carlosin reservaatista Arizonassa kylväen kuolemaa ja kauhua. Ratsuväen osasto jahtaa heitä nuoren, kokemattoman luutnantin ja tiedustelijaveteraanin johdolla. Robert Aldrichin ohjaamassa Ulzana - verinen apassi -elokuvassa ei pintapuolisesti katsottuna tapahdu mitään muuta, mutta tämä on elokuvan voima eikä heikkous. Nogalesin tienoilla kuvatun leffan karut maisemat sulautuvat yhteen riisutun tarinan ja sen kuvaamien samalla kertaa yksinkertaisten ja moniulotteisten ihmisten kanssa.
Burt Lancaster tekee kenties uransa parhaan roolityön ikääntyneenä tiedustelijana nimeltä McIntosh. Hän vaikuttaa koko elokuvan ajan väsyneeltä, aivan kuin tietäisi, ettei palaa retkeltä, muttei välitä siitä. McIntoshille on aivan sama, miten lopulta käy - hän ei ole mukana, koska vihaisi apasseja (hänen vaimonsakin on apassi), vaan sen vuoksi, että hänen mielestään peli on pelattava loppuun saakka. Samalla tavoin ajattelee Jorge Luken esittämä apassiopas Ke-Ni-Tay, joka ilmaisee kantansa sanoen: "Allekirjoitin paperin. Olen sotilas." Heidän luotsaamaansa ratsuväkiosastoa komentaa naiivi luutnantti DeBuin (Bruce Davison), joka on niin moraalisesti kuin sotilaallisestikin hukassa ilman oppaitaan. Elokuvan alussa käytävä baseball-ottelu korostaa tätä: tuomarina toimiva DeBuin tekee vääriä päätöksiä, mutta hänen alaisensa tottelevat niitä, vaikka purnaavatkin.
Aldrich oli elokuvaa tehdessään juhlittu veteraaniohjaaja, jonka parhaat vuodet olivat takanapäin. Likainen tusina (vaikkei mikään mestariteos olekaan) oli niin suosittu, että muutaman vuoden ajan Aldrich sai tehdä mitä halusi. Tämä kantoi hedelmää elokuvassa Ulzana. Sen käsikirjoitti skotlantilainen kirjailija Alan Sharp, jonka käsialaa olivat myös Arthur Pennin Yön siirrot (Night Moves, 1975) ja Peter Fondan Mies ja ase (The Hired Hand, 1971). Lopputuloksesta on sanottu, että se on "70-luvun parhaita elokuvia" (David Thomson) ja "70-luvun älykkäin western" (Douglas Pye).
Ulzanaa on mielenkiintoista verrata aikaisempiin lännenelokuviin. Ensimmäisinä mieleen tulevat tietenkin John Fordin ratsuväkielokuvat, mutta myös Etsijät. Päällimmäinen ero Fordin elokuviin syntyy maailmankuvasta: Fordin kuvaamassa maailmassa asiat voivat mennä pieleen, mutta sankari löytää aina jollakin tapaa keinon hallita maailmaa. Aldrichin Ulzanassa (kuten myös esimerkiksi Peckinpahin Hurjassa joukossa) maailma on mikä on, ja sankarienkin on otettava vastaan mitä tuleman pitää. Kuten McIntosh sanoo: "Apassien vihaaminen on kuin vihaisi erämaata siksi, ettei siellä ole vettä."
Ulzana - verinen apassi on kiistaton mestariteos, hengästyttävän tiukka elokuva, jonka ainoa miinus on välillä turhan osoittelevasti pauhaava musiikki (Frank DeVol). Parhaimmissa kohtauksissa musiikkia ei ole lainkaan, mutta aika ei ilmeisesti ollut vielä kypsä kokonaisen elokuvan tekemiseen vain autiomaan äänet taustalla.
Anssi Hynynen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1