Siirry pääsisältöön

Moebiuksen nekrologi


Jean Giraud eli Moebius (1938–2012)
Lentoliskolla ratsastava cowboy

Jean Henri Gaston Giraud löysi kutsumuksensa jo koulupoikana. Hän tahtoi piirtää avaruusseikkailuja, kun taas koulukaveri Jean-Claude Meziérès halusi tehdä sarjoja Villistä lännestä.
Fantasiamaailmojen pariin päästyään Giraud valitsi nimimerkikseen Möebiuksen luupin, joka on äärettömyyden symboli. Sen läpi katsoessaan Giraud näki vasemmalla silmällä menneisyyden ja oikealla avaruuden. Hänen omaa mielenmaisemaansa kuvasti mahdollisuuksien autiomaa, jonka kuivaan pintaan puhkesi kukkimaan vuoroin lännenseikkailuja, toisinaan matkoja äärettömyyksiin.
Giraudin vanhemmat erosivat hänen ollessaan kolmivuotias, joten hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa isovanhempiensa luona. Kahdeksantoistavuotiaana, opiskeltuaan kaksi vuotta École des Arts Appliquésissa Pariisissa Giraud aloitti ammattilaisuransa mainos- ja muotipiirtäjänä, piirtäen samalla sarjakuvia. Ensimmäinen julkaistu sarja oli lännenaiheinen Frank et Jeremie, joka ilmestyi Far West -lehdessä. Sitä seurasi Noel Carren kirjoittama King of the Buffalo Coeurs Valiants -lehdelle.
Giraudin äiti meni uusiin naimisiin Meksikossa ja poika seurasi häntä asuen maassa yhdeksän kuukauden ajan. Paluuta Ranskaan oli odotettu. Joseph ”Jijé” Gillain värväsi Giraudin tuota pikaa avustajakseen Jerry Spring -sarjaan.  
Ranskalaisen seikkailusarjakuvan pioneeri, Pilote-lehden päätoimittaja Jean-Michel Charlier, poimi Giraudin tekemään uutta Blueberry-sarjaa 1962. Charlier oli vanhan koulun käsikirjoittaja, joka ei innostunut ajatuksista tuoda Blueberryyn yliluonnollisia elementtejä. Niinpä Giraud kehitti sivupersoonallisuus Moebiuksen, jonka visuaalisia kokeiluja kukaan ei rajoittanut. Giraud teki toisen pitkän vierailun Meksikoon vuonna 1965, jolloin hän perehtyi ”tajuntaa avaaviin” aineisiin. Aika oli muuttumassa vapaammaksi myös sarjakuvien osalta. Blueberryn tarinat muuttuivat aikuisemmiksi ja Giraudin alkujaan Jijé-vaikutteinen piirrostyyli harppasi realistiseen suuntaan.
Métal Hurlant -lehti sekä erilaiset elokuvaprojektit veivät taiteilijan ajan, joten hän luovutti Blueberryn piirtämisen toisiin käsiin lähes kymmeneksi vuodeksi. Kuitenkin, kun Charlier ja Giraud riitautuivat Dargaud-kustantamon kanssa Blueberryn julkaisuoikeuksista 1979, syntyi toinen lännensankari Jim Cutlass. Tosin Charlier jätti sarjan Giraudin käsiin pian ensimmäisen albumin jälkeen, ja tämä kutsui Cutlassin piirtäjäksi Christian Rossin. Giraud jatkoi käsikirjoittajana kuuden albumin verran. Sarja on piirrokseltaan vapaamuotoisempi kuin Blueberry ja sisälsi myös fantasiaa.
Kaikkiaan Jean Giraudin ura hakee vertaistaan. Hän lähti mukaan vähäpätöisempiinkin projekteihin oppiakseen uutta ja tutustuakseen mielenkiintoisiin taiteilijoihin. Kaikki mahdolliset ilmaisumuodot inspiroivat häntä. Giraudin ainutlaatuisia teoksia ihaillaan laajasti, Euroopan ohella erityisesti Japanissa.
Käytännössä kaikki fantasiaelokuvat viimeisten 35 vuoden ajalta ovat Giraudille velkaa. Sarjakuvalle ja modernille taiteelle hänen merkityksensä on mittaamaton.
Vesa Kataisto      
Ruudinsavu 3 / vol. 7 (2012)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elokuva-arvostelu: In a Valley of Violence

Väkivallan alhossa In a Valley of Violence (USA 2016). Ohjaus ja käsikirjoitus: Ti West. Pääosissa: Ethan Hawke, John Travolta, Taissa Farmiga.  Ohjaaja-käsikirjoittaja Ti Westin filmografiassa pääpaino on kauhuleffoissa. Hyppy In a Valley of Violence -elokuvan maailmaan on hänelle siis samalla genren vaihdos. Tarinassa yksinäinen mies, Paul (Ethan Hawke), koirineen on matkalla Meksikoon, kun hän törmää pikkukaupungin läpi kulkiessaan rettelöitsijään, paikallisen sheriffin (John Travolta) Gilly-poikaan (James Ransone). Paul ei provosoidu pahemmin, vaan päätyy vain tinttaamaan uhittelijaa nenään, kylpee pikaisesti paljussa ja poistuu paikalta. Gilly ei tyydy tähän, vaan lähtee seuraamaan Paulia ja hyökkää apureineen tämän kimppuun yön pimeydessä. Miehen koira tapetaan, ja hänet itsensä työnnetään alas rotkoon. Aamulla Paul kuitenkin tointuu kivikolta ja lähtee lähes vahingoittumattomana kostoretkelle. Kyse on siis varsin yksinkertaisesta, tavanomaisesta ja tyylipuhtaasta kerto...

Marshall Grover ja australialainen pulp

Ruudinsavun uusimmassa numerossa on kolmen artikkelin juttukokonaisuus Marshall Groveriin eli suosittujen Bill ja Ben -kirjojen tekijään liittyen. Tässä maistiaisia kahdesta jutusta, ensiksi Pentti Koskelon varsinaisesta Grover-artikkelista ja sitten Juri Nummelinin australialaista kioskikirjallisuutta laajemmin taustoittavasta jutusta. Kokonaisuuteen kuuluu myös amerikkalaisen lännenkirjailijan James Reasonerin muistelma Marshall Groverista eli Len Mearesista, jonka kanssa Reasoner kävi pitkään kirjeenvaihtoa.  Marshall Grover on omassa sarjassaan Jotkut lännenkirjailijat  ovat hyvinkin tuotteliaita. Toiset ovat vielä tuotteliaampia. Ja sitten on vielä Marshall Grover. Leonard Frank Meares (1921–1993)  on kirjoittanut uskomattomat 746  lännenkertomusta paitsi omalla nimellään myös monilla eri taiteilijanimillä.Tunnetuin niistä on Marshall Grover, mutta hän on käyttänyt myös nimiä Marshall McCoy, Ward Brennan ja Glen Murrell. Mearesin ja McCoyn nimellä ei ain...

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan...