Siirry pääsisältöön

Hevosoopperoiden hevosooppera



Mainiossa Draw, stranger -juttusarjassa ilmestynyt juttu tsekkiläisestä länkkärianimaatiosta.


”Postivaunut matkaavat erämaan halki, lastinaan kultaa. Matkustajina ovat kaunis tyttö ja tämän isä. Tyttö kohtaa laulavan lehmipojan, johon rakastuu. Kesken matkan mukaan lyöttäytyy hidalgo, joka osoittautuu rosvojoukon päälliköksi: tarkoituksena on ryöstää kulta ja tyttö. Cowboy pelastaa tilanteen.” (Oulun Elokuvakeskuksen Esittelevä elokuvaluettelo 1989)
Graafikkona ja marionettiteatterin ohjaajana uransa aloittanut Jiři Trnka (1912-1969) siirtyi elokuvan pariin 1940-luvun puolivälissä. Hän kokeili monia eri tekniikkoja, ennen kuin nukke-elokuva vakiintui hänen omimmaksi alueekseen. Vuonna 1949 valmistunut 21-minuuttinen ”hevosooppera” Preerian laulu (Arie prerie) on Trnkan ensimmäinen mestariteos, yhä kestävä työ.
Preerian laulu on lännenelokuvaparodia, jossa on myös kunnianosoituksen leima: elokuvaa on joskus väitetty ”maailman kauneimmaksi westerniksi”. Preerian laulussa kukkivat Trnkan parhaimmat ominaisuudet, terävä parodian taju yhdistyneenä tarkkasilmäiseen luonnehahmotukseen. Satiirikaan ei ole ohjaajan genre-tulkinnoista kaukana (esimerkiksi supersankari-irvailu Perak a SS, 1946). Vanhojen satujen tulkinnoissa korostui puolestaan elämänmyönteisempi ote.
Jiři Brdeckan (1917-1982) käsikirjoittamassa nukke-elokuvassa näkyy tarkka paneutuminen lajityypin konventioihin. Päällimmäisinä esikuvina ovat hevosoopperat, Roy Rogers, Tex Ritter ja Gene Autry –westernit, eli B-elokuvat joissa klisheemäisyys kiteytyi kaikkein puhtaimmin. Preerian laulun keskeisiä henkilöitä ovat puhdasotsainen sankari, viaton neito, piruakin pahempi konna ja uskollinen ratsu. Sivuhahmoina vilahtavat vanha isä ja kierot rajaseudun asukkaat.
Trnkan tavoin pääasiallisen elämäntyönsä animaation parissa tehnyt Brdecka hallitsi lajityypin mainiosti. Hän kirjoitti tsekkilehtiin tarinoita Limonadi-Joe -nimisestä sankarista 40-luvulta lähtien ja teki hahmon pohjalta myös näyttämösovituksen. Hän hyödynsi Preerian laulussa esiin nousseita ideoita myöhemmin vuonna 1964 tehdyssä Limonadi-Joen elokuvaversiossa.
Preerian laulu käyttää paitsi B-westernin elementtejä tiivistettynä myös jalostetumpia esikuvia, ja muun muassa John Fordin Hyökkäys erämaassa -elokuvan vaikutus näkyy selvästi. Trnka puolestaan mahdutti mukaan itseironiaa: animaation juoppo postivaunukuski on Trnkan omakuva, hänen omien sanojensa mukaan ”minun osuuteni sosialistiseen realismiin”.
Sauli Pesonen
Preerian laulu (Arie prerie), Tsekkoslovakia 1949. Tuotanto: B. Burianek. Ohjaus: Jiři Trnka. Käsikirjoitus: Jiři Brdecka, Trnka. Kuvaus: B. Pojar. Musiikki: Jan Rychlik. Kesto: 21 minuuttia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan...

Elokuva-arvostelu: Bone Tomahawk

Bone Tomahawk (USA 2015). Ohjaus & käsikirjoitus: S. Craig Zahler. Näyttelijät: Kurt Russell, Patrick Wilson, Matthew Fox, Richard Jenkins ja Lili Simmons. Lännenelokuva on olleet jo kauan kuollut ja kuopattu. Silti laadukkaita lännenelokuvia tehdään jatkuvasti. Joskus aivan odottamattomat tekijät pääsevät yllättämään positiivisesti. Näin on laita erityisesti vuonna 2015 valmistuneessa Bone Tomahawkissa, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut S. Graig Zahler. Kyseessä on miehen debyyttiohjaus. Aiemmin hän on saavuttanut mainetta lähinnä kirjoittamalla synkän ja palkitun lännenromaanin A Congregation of Jackals (2010). Kun kaikki näyttelijätkin ovat melko tuntemattomia kaupungin sheriffiä esittävää Kurt Russellia lukuun ottamatta, miljöö on melko vaatimaton, aluksi pimeä ja lopulta tyhjä, niin elokuva haiskahtaa jo kauas pienen budjetin tuotannolta. Elokuva onkin toteutettu vain 1,8 miljoonalla taalalla. Tästä summasta Kurt Russell lienee ahmaissut suurimman osan. Vertailun vuoksi ...

Elokuva-arvostelu: In a Valley of Violence

Väkivallan alhossa In a Valley of Violence (USA 2016). Ohjaus ja käsikirjoitus: Ti West. Pääosissa: Ethan Hawke, John Travolta, Taissa Farmiga.  Ohjaaja-käsikirjoittaja Ti Westin filmografiassa pääpaino on kauhuleffoissa. Hyppy In a Valley of Violence -elokuvan maailmaan on hänelle siis samalla genren vaihdos. Tarinassa yksinäinen mies, Paul (Ethan Hawke), koirineen on matkalla Meksikoon, kun hän törmää pikkukaupungin läpi kulkiessaan rettelöitsijään, paikallisen sheriffin (John Travolta) Gilly-poikaan (James Ransone). Paul ei provosoidu pahemmin, vaan päätyy vain tinttaamaan uhittelijaa nenään, kylpee pikaisesti paljussa ja poistuu paikalta. Gilly ei tyydy tähän, vaan lähtee seuraamaan Paulia ja hyökkää apureineen tämän kimppuun yön pimeydessä. Miehen koira tapetaan, ja hänet itsensä työnnetään alas rotkoon. Aamulla Paul kuitenkin tointuu kivikolta ja lähtee lähes vahingoittumattomana kostoretkelle. Kyse on siis varsin yksinkertaisesta, tavanomaisesta ja tyylipuhtaasta kerto...