Siirry pääsisältöön

Mihinkä me mennään?

John Steinbeck Vihan hedelmät (The Grapes of Wrath, 1939). Suom. Raimo Salminen. 629 s. Otava 2016.

Myöhemmän Nobel-kirjailija John Steinbeckin (1902–1968) suurin romaani The Grapes of Wrath ilmestyi 1939 ja sijoittui aikalaishistoriaansa eli Yhdysvaltojen 1930-luvun lama-aikaan. Teos nousi suureksi menestykseksi, mutta sai myös suurta kritiikkiä yhteiskunnallisista näkemyksistään. Vielä tunnetummaksi maailmalla teosta nosti John Fordin ohjaama elokuva (1940), jonka pääroolissa oli Henry Fonda. Elokuva ei tosin kulje aivan romaanin mukaisesti. Ensimmäisen suomennoksen romaanista teki Alex Matson 1944, ja viime vuonna Tammen Keltaisessa kirjastossa ilmestyi Raimo Salmisen uusi suomennos. Käännös ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota.
Tarinan pääroolissa on oklahomalainen Joadien perhe, joka joutuu lähtemään vuokratilaltaan pankin pakkolunastuksen takia. Kysessä ei ole mikään yksittäinen tapaus, vaan samankaltaiset toiminnat synnyttivät lukuisia ”irtolaisia” Yhdysvaltojen etelä- ja keskivaltioissa. He saavat kuulla Kalifornian mahtavista työtarjouksista, ja niin länteen lähtee tuhansia siirtolaisia.
Joadien perhe on varsin tyypillinen maalaisperhe 30-luvulta. Siihen kuuluvat isovanhemmat, jotka ovat oklahomalaisen tilan alun perin rakentaneet, ja heidän lapsensa, joista toinen poika vaimonsa kanssa on tilaa hoitanut ja toinen poika on kokenut oman perheensä menetyksen aiemmin. Tilanhoitajapariskunnalla on kuusi lasta, joista vanhin Tom on joutunut kuolemantuottamuksesta vankilaan ja palaa sieltä romaanin alussa. Toiseksi vanhin Noah on hieman tylsämielinen. Nuoria aikuisia ovat Rosaharn, joka on raskaana, sekä Al, joka on kiinnostunut pääasiassa tytöistä ja autoista. Kaksi nuorinta lasta on vielä alaikäisiä. Kaliforniaan retkelle lähtee mukaan lisäksi Rosaharnin avopuoliso sekä Tomin kotiin mennessään vahingossa tapaama koditon, entinen tuttu saarnamies.
Teoksen alkupuolisko on matkatarinaa, jossa aiemmat ihanteelliset odotukset alkavat vähetä mitä lähemmäksi Kaliforniaa tullaan. Oman osansa tarinasta saa myös Alin ja Tomin ylläpitämä Hudson Super-Six, perheen ”tavaravaunu”, jossa on paljon huoltamista. Joadien matkaväki ei kaikilta osin selviä perille asti. Varsinainen tragedia alkaa kuitenkin vasta Kaliforniassa, missä siirtolaisia on paljon ja suuret työnantajat ja muutkin paikalliset käsittelevät heitä miten tahtovat. Paikallisten lisäksi myös luonto nousee ahdistamaan siirtolaisia.
Tarinassa tavataan paljon erilaisia ihmisiä, mikä luo monipuolisen näkökulman aikaan ja tilanteeseen. Vanhimmat muistavat vielä, kun olivat apasseja hävittämässä 1800-luvulla, nuoremmat ovat enemmän kiinnostuneita tansseista ja autoista. Siirtolaisten näkökulma elämäänsä on täysin erilainen kuin paikallisten, jotka pelkäävät ja vihaavat heitä. Tämä näkökulma yhdistää teoksen monin osin nykyiseen Yhdysvaltoihin, jossa siirtolaisia, työttömiä, keskiluokkaisia ja miljonäärejä repivät ja ahdistavat monet asiat omasta näkökulmastaan. Sen sijaan se, johon vihamielisyys kohdistuu, näkee asian täysin toisenlaisesta perspektiivistä.
Vaikka tarina sijoittuu Oklahomaan, Teksasiin ja Kaliforniaan, perinteistä western-tarinaa Steinbeck ei kirjoittanut. Tarina sijoittuu hyvin voimakkaasti ja tarkasti 1930-luvun Yhdysvaltoihin eivätkä vaellustarinat olleet kovin yleisiä vanhassa lännenkirjallisuudessa. Tarina on kuitenkin kiinnostava ja monipuolinen, ja uusi suomennos on erinomainen. Modernistiseen tapaan tarina ei saa erityistä loppuhuipennusta, vaan se vain päättyy tiettyyn tilanteeseen, jonka merkitystä lukija saa itse miettiä. Joadin perheen lopullinen kohtalo jää auki.
Ossi Kokko


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elokuva-arvostelu: In a Valley of Violence

Väkivallan alhossa In a Valley of Violence (USA 2016). Ohjaus ja käsikirjoitus: Ti West. Pääosissa: Ethan Hawke, John Travolta, Taissa Farmiga.  Ohjaaja-käsikirjoittaja Ti Westin filmografiassa pääpaino on kauhuleffoissa. Hyppy In a Valley of Violence -elokuvan maailmaan on hänelle siis samalla genren vaihdos. Tarinassa yksinäinen mies, Paul (Ethan Hawke), koirineen on matkalla Meksikoon, kun hän törmää pikkukaupungin läpi kulkiessaan rettelöitsijään, paikallisen sheriffin (John Travolta) Gilly-poikaan (James Ransone). Paul ei provosoidu pahemmin, vaan päätyy vain tinttaamaan uhittelijaa nenään, kylpee pikaisesti paljussa ja poistuu paikalta. Gilly ei tyydy tähän, vaan lähtee seuraamaan Paulia ja hyökkää apureineen tämän kimppuun yön pimeydessä. Miehen koira tapetaan, ja hänet itsensä työnnetään alas rotkoon. Aamulla Paul kuitenkin tointuu kivikolta ja lähtee lähes vahingoittumattomana kostoretkelle. Kyse on siis varsin yksinkertaisesta, tavanomaisesta ja tyylipuhtaasta kerto...

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan...

Marshall Grover ja australialainen pulp

Ruudinsavun uusimmassa numerossa on kolmen artikkelin juttukokonaisuus Marshall Groveriin eli suosittujen Bill ja Ben -kirjojen tekijään liittyen. Tässä maistiaisia kahdesta jutusta, ensiksi Pentti Koskelon varsinaisesta Grover-artikkelista ja sitten Juri Nummelinin australialaista kioskikirjallisuutta laajemmin taustoittavasta jutusta. Kokonaisuuteen kuuluu myös amerikkalaisen lännenkirjailijan James Reasonerin muistelma Marshall Groverista eli Len Mearesista, jonka kanssa Reasoner kävi pitkään kirjeenvaihtoa.  Marshall Grover on omassa sarjassaan Jotkut lännenkirjailijat  ovat hyvinkin tuotteliaita. Toiset ovat vielä tuotteliaampia. Ja sitten on vielä Marshall Grover. Leonard Frank Meares (1921–1993)  on kirjoittanut uskomattomat 746  lännenkertomusta paitsi omalla nimellään myös monilla eri taiteilijanimillä.Tunnetuin niistä on Marshall Grover, mutta hän on käyttänyt myös nimiä Marshall McCoy, Ward Brennan ja Glen Murrell. Mearesin ja McCoyn nimellä ei ain...