Siirry pääsisältöön

Luonnonsuojelun etiikkaa lännen maisemissa

Aldo Leopold: Sand Countyn almanakka ja luonnoksia sieltä täältä (A Sand County Almanac, 1949). Suom. Tapani Kilpeläinen. 212 s. niin & näin.

Luontokirjallisuus on merkittävä osa amerikkalaista kirjallisuutta. Siinä yhdistyvät filosofinen pohdinta ja lyyrinen luontokuvaus, kuten osoittaa luontokirjallisuuden suurin klassikko, Henry David Thoreaun Walden eli Elämää metsässä (1864).
Myöhempiä klassikoita ovat muun muassa Suomessakin viime aikoina muutamalla käännöksellä esiin noussut (ja Ruudinsavussakin laajasti käsitelty) John Muir sekä 1900-luvun puolivälissä vaikuttanut Aldo Leopold (1887–1949). Leopold on ollut Amerikassa merkittävä luontokirjailija, joka on vaikuttanut suuresti ekologiseen ajatteluun, mutta Suomessa hänet on tunnettu huonosti, jos ollenkaan.
Leopold työskenteli Yhdysvaltain liittovaltion hallinnossa riistanvartioinnin päällikkönä ja myöhemmin maanviljelystalouden professorina Wisconsinissa. Hän hankki osavaltiossa asuessaan omistukseensa 80 eekkeriä paljaaksi hakattua ja tulipalojen tuhoamaa marskimaata ja yritti ennallistaa sen. Leopold kuoli sydänkohtaukseen auttaessaan naapurin mailla riehuvan maastopalon sammuttamisessa.
Leopold kirjoitti käytännössä vain yhden ekologiaa käsittelevän teoksen. A Sand County Almanac ilmestyi vuonna 1949, vuosi Leopoldin kuoleman jälkeen hänen poikansa toimittamana. Teos on nyt saatavilla suomeksi Tapani Kilpeläisen toimivana käännöksenä ja filosofiaan keskittyvän niin & näin -kustantamon julkaisemana. Suomennosta ei voi kuin tervehtiä ilolla, monessakin mielessä. 
Leopoldin keskeinen teesi kirjassa on, että ihmisen tulisi puuttua luonnon omiin prosesseihin mahdollisimman vähän. Elävillä olennoilla, kivillä, puilla ja muilla kasveilla on itseisarvo, jota ihmisen ei tule vähätellä. Ihminen ei ole irrallinen luonnosta, vaan osa sitä, ja luontoon tulee suhtautua rakastavasti ja kunnioittavasti. Leopold hylkääkin linkolalaisessa luonnonsuojeluperinteessä näkyvän kahtiajaon ihmiseen ja luontoon.
Kirjan aloitus on huikea taaksepäin kurottava katsaus historiaan, jossa johtolankana on seurata kaadetun puun vuosirenkaita. Kaadettu puu tarjoaa kollektiivisen näkymän Yhdysvaltain historiaan, ja jokaisen vuosikymmenen kohdalla Leopold poimii anekdootin omaisia tapauksia luonnon historiasta Wisconsinin osavaltiossa.
Tämän jälkeen tulee varsinainen almanakkaosuus, kuukausittain eteneviä kuvauksia helposti tulvivan marskimaan luonnosta, sen kasveista ja eläimistä. Leopoldin kuvauksissa ovat luontevasti mukana sekä luonnonhistoria että sivistyshistoria, yhdistettynä syvälliseen tietämykseen etologiasta, geologiasta ja kasviopista. Teoksessa on mukana myös ympäristöä ja sen historiaa käsitteleviä esseen ja matkakirjoituksen välillä liikkuvia kirjoituksia, joissa ollaan muun muassa Arizonassa ja Oregonissa.
Arizonaa ja Uutta Meksikoa käsittelevässä luvussa Leopold kuvaa lännenelokuvista tuttua maisemaa herkästi ja luonnon omia merkkejä tarkkaillen. Leopold kertoo Uudessa Meksikossa olevasta vuoresta, jolla asuu pelottava harmaakarhu. Cowboyt eivät vuorelle mene, ja karhu saa olla rauhassa – kunnes paikalle saapuu edistys, hallituksen turkismetsästäjä. Tämä virittää ansan, johon karhu menee. Kesäkuussa ammutun karhun vuota on kuitenkin "törkyinen, laikukas ja arvoton".
Leopold suree upean karhun turhaa surmaa: "Hänestä jäi vain pääkallo kansallismuseoon ja tieteentekijöiden kiista hänen kallonsa latinankielisestä nimestä." Kuka on laatinut edistyksen säännöt, kysyy Leopold, kun tuloksena on vain surkuhupaista tuhoa?
Oregonissa Leopold tarkkailee maanviljelyksen ja metsänhoidon vaikutusta paikalliseen eläimistöön ja kasvitauteihin: kun hevoset vähenivät, vähenivät myös varpuset ja ne korvautuivat kottaraisella, joka "kukoistaa traktorien vanavedessä". Osavaltion luontoa hallitsee yksivuotinen rikkaruoho kattara, joka on korvannut tupasheinän ja vehnänoraat. Kattaran (Bromus tectorum) voittokulun mahdollisti liikalaiduntaminen, mutta paradoksaalisesti karja ei voi käyttää kattaraa omana ravintonaan, ja lisäksi se on altista tulipaloille.
Leopoldin kynä on lyyrinen luontoa kuvatessaan ja ironinen ihmisen toimintaa kuvatessaan. Hän ei välitä ympäristöestetiikasta, sillä siinäkin luonto asettuu vain tietynlaiseen hyötysuhteeseen ihmiseen nähden, kun siitä haetaan kauneutta ja virkistystä. Ironiaa on myös kuvauksessa aiemmista luonnonsuojelutoimenpiteistä, esimerkiksi Suomessakin tutusta kestäviä riistakantoja koskevasta keskustelusta. Riistakantoja luotaessa kuunnellaan Leopoldin mukaan liikaa metsästäjien näkemyksiä. Hänelle nykyaikainen metsästys onkin pelkkää vapaa-ajanviettoa, jolla ei ole mitään tekemistä elannon hankkimisen kanssa.
Toki Leopoldin näkemykset tulee asettaa Yhdysvaltain tilanteeseen, jossa huvimetsästys ja niiden varaan rakennetut luonnonsuojelualueet ovat olleet merkittävämpiä kuin Suomessa.
Leopold on edelleen radikaali, mutta hän on sitä olematta linkolalainen ihmisvihaaja. Hän ei ehdota, että suurin osa ihmiskunnasta tulisi hävittää, että vapaa ja villi luonto pääsisi jaloilleen. Varsinkaan Linkolan ajatusta vähälukuisesta ihmiskunnan eliitistä Leopold ei tunnu jakavan.
Juri Nummelin

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama

Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa. 

Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään (Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa.
Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles. On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla.
Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tunnettu rat…

Elokuva-arvostelu: In a Valley of Violence

Väkivallan alhossa

In a Valley of Violence (USA 2016). Ohjaus ja käsikirjoitus: Ti West. Pääosissa: Ethan Hawke, John Travolta, Taissa Farmiga. 

Ohjaaja-käsikirjoittaja Ti Westin filmografiassa pääpaino on kauhuleffoissa. Hyppy In a Valley of Violence -elokuvan maailmaan on hänelle siis samalla genren vaihdos. Tarinassa yksinäinen mies, Paul (Ethan Hawke), koirineen on matkalla Meksikoon, kun hän törmää pikkukaupungin läpi kulkiessaan rettelöitsijään, paikallisen sheriffin (John Travolta) Gilly-poikaan (James Ransone). Paul ei provosoidu pahemmin, vaan päätyy vain tinttaamaan uhittelijaa nenään, kylpee pikaisesti paljussa ja poistuu paikalta. Gilly ei tyydy tähän, vaan lähtee seuraamaan Paulia ja hyökkää apureineen tämän kimppuun yön pimeydessä. Miehen koira tapetaan, ja hänet itsensä työnnetään alas rotkoon. Aamulla Paul kuitenkin tointuu kivikolta ja lähtee lähes vahingoittumattomana kostoretkelle.
Kyse on siis varsin yksinkertaisesta, tavanomaisesta ja tyylipuhtaasta kertomuksesta, …

Ruudinsavun klassikkoelokuva: Revolverimies

Ruudinsavun jokaisessa numerossa on vuodesta 2001 alkaen ilmestynyt lyhyt esseemäinen teksti klassikon aseman saavuttaneesta lännenelokuvasta, tässä viimeisimpänä yksi John Waynen parhaista elokuvista:

Ruudinsavun klassikkoelokuva: Revolverimies (The Shootist, 1976)
Ensi-ilta: 21.7. 1976
Suomen ensi-ilta: 24.11. 1978

ˮI won't be wronged, I won't be insulted, I won't be laid a hand on.ˮ

Don Siegelin ohjaama Revolverimies muistetaan John Waynen viimeisenä elokuvana. Wayne esittää revolverimies J.B.Booksia, joka on kuolemaisillaan syöpään. Hän haluaa viettää viimeiset hetkensä rauhassa, joten hän vuokraa huoneen leskirouva Bond Rogersilta. Tätä esittää Lauren Bacall — mainio valinta, vaikka moni olisi varmaan mielellään nähnyt roolissa Maureen O'Haran.
Booksin kuoleman lähestyessä haaskalinnut alkavat kerääntyä: yhdet hankkimaan mainetta, toiset kostamaan. Books näkee tilaisuuden lähteä maailmasta kuten on elänytkin, ja elokuva huipentuu tulitaisteluun, jonka tulos on jo enn…