Siirry pääsisältöön

Kirja-arvostelu: Petri Hirvonen: Kuolevan jumalan yö

Kostajarymistelyä 

Petri Hirvonen: Kuolevan jumalan yö ja muita jännitysnovelleja. Toim. Juri Nummelin. Putki kustannus 2014.

Lyhyen uran senttarina tehneen Petri Hirvosen 2000-luvun novellituotanto on koottu pieneen kirjaseen (106 sivua, tosin sivunumerointi loppuu yllättäen viimeisen novellin ensisivun 97 kohdalla), jonka avaa toimittaja Nummelinin lyhyt esittely. Kymmeneen tarinaan mahtuu monenlaista kertomusta: on länkkäriä, pulpahtavaa jännitystä ja merirosvojakin.
Varsinaisia länkkäreitä on kolmisen kappaletta: "El Otoño" (Ruudinsavu 2/2006), "Palkkarengin lopputili" (Ruudinsavu 4/2004) ja "Wounded Kneen tyttö" (aiemmin julkaisematon), mutta ”Villin lännen” meininki esiintyy useammassakin muussa tarinassa voimakkaana. Oman käden oikeus, mustaa aavistuksen vaaleampien stetsoneiden kantajien järkähtämättömyys ja koston oikeutuksen lähes maanisuuteen saakka ajava vietti esiintyy kirjassa aika lailla novellista toiseen. Hirvosen tiheä kerronta vie tarinoita eteenpäin hurjalla draivilla, useimmiten erittäin veriseen lopputulokseen.
Kuolevan jumalan yön kertomuksia yhdistää voimakas oikeamielinen moraali, oli päähenkilönä sitten enemmän tai vähemmän kaidan tien kulkija saati sitten kostoa janoava yksinäinen susi. Näissä tarinoissa on tiivistä toimintaa enemmän kuin laki sallii, mutta ehkä siksi ne ovatkin niin viihdyttävän riemastuttavia. Niissä ei ole grammaakaan liikaa selittelyä tai tyhjäkäyntiä, siksipä niiden lukemiseen ei myöskään kulu liiemmälti aikaa.
Äärimmäisen nopealukuista ja unohdettavaa rymistelyä. Kirja on saatavana tarvepainatteena Lulu.comista (http://www.lulu.com/spotlight/putkikustannus)
.
Jukka Halme

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1