perjantai 19. elokuuta 2016

Suomalaisen lännenkirjallisuuden historiaa: Erik Munsterhjelm

Kuvassa  yksi Munsterhjelmin
Kanadassa julkaisemista teoksista.
Ruudinsavun päätoimittaja Juri Nummelin julkaisi keväällä kirjan Wild West Finland, joka on suomalaisen lännenkirjallisuuden historia. Ruudinsavussa ilmestyi aiheesta joitain Nummelinin kirjoituksia, viimeisenä ehti juuri ja juuri ennen kirjaa pitkä artikkeli Erik Munsterhjelmistä, tässä jutun alusta maistiainen. 

Erik Munsterhjelmin seikkailut Pohjois-Amerikassa
Kulkurista poikakirjailijaksi

Erik Munsterhjelm (1905–1992) kirjoitti sekä muistelmia eräretkistään Pohjois-Amerikassa että samoihin maisemiin sijoittuvia seikkailukirjoja.

Lohjalla syntyneen Munsterhjelmin vanhemmat olivat taidemaalarit Alarik "Ali" Munsterhjelm ja Alma Viriä Olivia Dahlberg. Munsterhjelmin setä Rudolf Ludvig Munsterhjelm oli tunnettu tutkimusmatkailija ja eräkirjailija, joka muun muassa hiihti yli Grönlannin. Erik Munsterhjelm seurasi setänsä jalanjälkiä. Lähes kaksimetristä Munsterhjelmia sanottiin Iso-Erikiksi.
Munsterhjelm kävi oppikoulua ja vuoden verran Kadettikoulua, minkä jälkeen hän lähti vuonna 1928 Kanadaan siirtolaislaivalla. Ensiksi hän työskenteli montrealilaisessa leipomossa taikinanvaivaajana, mutta ei kestänyt yksitoikkoista työtä ja päätti lähteä preerioille osallistumaan vehnänkorjuuseen.
Munsterhjelm liikkui Kanadassa junalla pummina ja teki samalla tavalla lopulta myös matkan Yhdysvaltojen puolelle (mikä oli tuohon aikaan laitonta). Munsterhjelm päätyi matkoillaan aina Los Angelesiin asti. Sieltä hän lähti takaisin Kanadaan saatuaan tarpeekseen kuluttavista satamahommista ja niiden 18-tuntisista työpäivistä.
Munsterhjelm osallistui kultarynnäkköön, joka oli vallannut Kanadan suurten järvien seudut 1930-luvun pulakauden aikana. Aikansa kultaa suurelta osin turhaan etsittyään Munsterhjelm lähti vielä kerran vaellukselle, tällä kertaa Kanadan Luoteisterritoriossa sijaitsevalle Ena-järvelle. Kullankaivuu vaihtui turkismetsästykseksi, mutta Munsterhjelm palasi kullan pariin vielä myöhemmin.

Munsterhjelm aikoi asettua Kanadaan lopullisesti, mutta palasikin Suomeen 1930-luvun lopulla ja osallistui talvi- ja jatkosotaan. Samalla hän julkaisi ensiksi ruotsiksi ja sitten suomeksi kolme muistelmateosta erä- ja kullankaivuuretkistään Pohjois-Amerikassa: Med kanot och hundspann (1942, suom. Kanootilla ja koiravaljakolla, 1947), Guldfeber (1943, suom. Kultakuumetta, 1945) ja Som vagabond till Kalifornien (1945, suom. Kulkurina Kaliforniaan, 1946).
Munsterhjelm kirjoitti teoksensa (tai ainakin ne julkaistiin) "väärässä" järjestyksessä, sillä ajallisesti ensimmäisenä tapahtuu Kulkurina Kaliforniaan, minkä jälkeen tulevat Kanootilla ja koiravaljakolla- ja Kultakuumetta-kirjojen tapahtumat.
Muistelmiensa lisäksi Munsterhjelm kirjoitti myös neljä poikakirjana julkaistua fiktiivistä teosta, jotka alun perin ilmestyivät ruotsiksi neljän vuoden sisällä. Aineksia niihin kirjailija sai omilta vaellusvuosiltaan.
Vuosina 1943-1945 Munsterhjelm työskenteli Ruskealan Marmorin palveluksessa Neuvostoliitolle sodan jälkeen jääneessä Karjalassa. Viimeisen poikakirjansa kirjoitettuaan Munsterhjelm palasi Kanadaan vuonna 1947 ja ryhtyi siellä liikemieheksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti