keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Elmore Leonardin länkkäri

Jos ei maksua tule, tartutaan haulikkoon

Elmore Leonard: Valdez (Valdez Is Coming, 1969). Suom. Jorma-Veikko Sappinen. 198 s. Bookkari, 2009.

Elmore Leonardin rikosromaaneista tuttu pelkistetyn toteava tyyli on mitä ilmeisimmin karaistunut varhaisempien lännenromaanien omaperäisessä tyylittelyssä. Jo 40 vuoden takainen Valdez ei ratsasta western-kliseillä, mutta pienoisromaani luo omat vähintään yhtä vahvat tyypityksensä ja juoniratkaisunsa. Apassisotien karaisema konstaapeli Roberto Valdez ja revolverisankarien ympäröimä karjaparoni Frank Tanner voisivat olla hyvin tyypillinen vastapari esimerkiksi Rio Bravon tapaan, mutta Leonard ei loihdi mielikuviaan Hollywood-kulisseihin eikä henkilöhahmojaan jatkotarinoinnin tavaramerkeiksi.
Oikeudentajuinen lainvalvoja ja oman käden oikeuteen sortunut paikalliskiho päätyvät keskinäiseen sotaansa oman määrätietoisuutensa ajamina eivätkä minkään western-toimintamallin variaatioina. He vain tekevät asioita, joita heidänlaisensa ihmiset tekevät, niistä vaihtoehdoista, joita rajaseutu heille suo. Valdez hakee 500 dollarin hyvitystä Tannerin komennosta syyttä ammutun miehen intiaanivaimolle. Tannerin kunniakäsityksen mukaisesti aseeton ulosottomies yritetään ensin pelotella ja toisella kerralla mukiloida ja musertaa selkään sidottua paaluristiä kyöräävänä kyläjeesuksena. Kolmannen yrityksen tekee jo aivan toinen, vankasti aseistettu mies, joka tekee edeltä tiedoksi, että "Valdez on tulossa".
Kuvaus on kautta linjan tiivistä, voimakasta ja yllättävästi painotettua. Valdez ei ryhdy hyökkääväksi kostajaksi, vaan vaatii tinkimättä haluamaansa, muuttumatonta hyvitystä uusin keinoin. Hän kidnappaa Tannerin vaimon neuvotteluvaltiksi, mikä lisää juoneen vielä yhden henkilöhistorian kerroksen. Leonard jyvittää päähenkilöiden taustaselvityksen nerokkaasti juonen kulkuun niin, että lukija saa tietää aina vain olennaisen. Hillitty loppuratkaisu huipentaa sekä tarinan että henkilökuvauksen loogisesti. Voi vain ihailla tapaa, jolla asetelmaan, sen kehitykseen ja laukeamiseen liitetään naisen lisäksi vielä liipaisinherkkä mukaan tuppautuja R. L. Davis, hevostenkesyttäjä Diego sekä Tannerin oikea käsi, possea johtava Segundo.
Valdez on erittäin mukaansa tempaava ja vaiheikas lännenseikkailu, mutta todellista western-aatelia se edustaa tavassaan liikkua älykkäästi ja levollisesti tarkkaillen raameiltaan tutussa aihepiirissä. Yksityiskohdat ovat huomattavan mielenkiintoisia oli kyse haulikon panosten hajonnan tiivistämisestä naudanrasvalla tai leirieväisiin kuuluvista paprikoista (kääntäjän mukaan "pippureista"). Digitaiteiltu maisemakansi on heleydessäänkin harmittavan ankea, kun on tottunut perinteisten kioskilukemistojen tyylikkäisiin action-maalauksiin.
Asko Alanen (Ruudinsavu 3 / vol. 6)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti