Siirry pääsisältöön

Suomentamattomia lännenklassikoita: Harvey Fergusson: Grant of Kingdom


Alkua Juri Nummelinin artikkelista, joka käsittelee suomentamatonta lännenromaania. 

 

Harvey Fergusson: Grant of Kingdom 

Monet amerikkalaiset lännenkirjailijat muistetaan pelkästään elokuvien ansiosta. Joko heidän teoksistaan on tehty elokuvia tai sitten he ovat itse kirjoittaneet käsikirjoituksia. Jälkimmäinenkään ei aina auta, sillä harva muistaa Harvey Fergussonin kirjoittamia 1930-luvulla tehtyjä elokuvia, kuten Hot Saturday ja Kapteeni Peloton. Vielä tuntemattomampia Suomessa ovat hänen romaaninsa, joista tunnetuin ja arvostetuin lienee vuonna 1950 ilmestynyt Grant of Kingdom. Se on hyvä esimerkki teoksesta, jossa lännenfiktion tavanomaiset teemat esiintyvät sofistikoidussa ja taiteellisesti harkitussa muodossa. 

Harvey Fergusson syntyi vuonna 1890 Albuquerquessa Uudessa Meksikossa kongressiedustaja Harvey B. Fergussonin perheeseen. Nuori Fergusson suuntautui journalismiin ja työskenteli eri lehdissä eri puolilla Yhdysvaltoja. Lopulta hän jäi Washington DC:hin ja raportoi pääkaupungin tapahtumista chicagolaiseen Record-Heraldiin. 

Vuonna 1921 ilmestyi Fergussonin ensimmäinen romaani, historiallinen The Blood of the Conquerors. Kaksi vuotta myöhemmin Capitol Hillissä hän käsitteli Yhdysvaltain pääkaupungin poliittista elämää journalistin silmin nähtynä. Päähenkilönä on opportunistinen toimittaja, joka päättää nousta urahuipulle seurauksista välittämättä. 

Kahden muun romaanin jälkeen ilmestyi yksi Fergussonin tunnetuimmista teoksista, Wolf Song (1927). Sitä on sanottu hienoimmaksi kuvaukseksi mountain manista eli turkismetsästäjästä. Kirjan päähenkilönä on Kit Carsonin mukaan muovailtu Sam Lash (vaikka kyse on myös reippaasta ja sankarillisesta ulkoilmaelämästä haaveilleen Fergussonin omakuvasta), joka lähtee muutamien tovereittensa kanssa Kalliovuorille metsästämään majavia ja isoja kissapetoja. Sam Lash rakastuu meksikolaiseen Lolaan, joka on peräisin ylpeästä ja varakkaasta meksikolaisesta perheestä. Perhe ei hyväksy Lolan rakkautta. Samanlainen juonikuvio elähdyttää myös myöhempää Grant of Kingdomia. 

Victor Fleming ohjasi Wolf Songista elokuvan vuonna 1929, joka nähtiin Suomessa seuraavana vuonna nimellä Suden laulu. Sen pääosassa on nuori Gary Cooper, ja Lolaa esittää Lupe Velez. Elokuva valmistui mykkä- ja äänielokuvan murroksessa, ja mykkänä kuvattuun elokuvaan lisättiin viime hetkillä ääniefektejä ja äänellä varustettuja kohtauksia. Suden laulu ei ole ilmeisesti säilynyt kokonaisena, ja sitä on pidetty on jäykkänä ja näytelmällisenä, vaikka se onkin kuvattu komeissa maisemissa. 

Fergusson oli itse kirjoittamassa Suden laulun käsikirjoitusta, ja hän jäi työskentelemään Hollywoodiin lähes koko 1930-luvun ajaksi. Hän sai ajalle tyypillisesti nimensä alkuteksteihin vain kahteen elokuvaan, It Happened in Hollywoodiin (1937) ja Kapteeni Pelottomaan (Stand Up and Fight, 1939). Lisäksi vuonna 1932 hänen romaaninsa Hot Saturday filmattiin. 

1840-luvulle sijoittuvassa Kapteeni Pelottomassa päähenkilö joutuu luopumaan orjistaan ja plantaasistaan ja etsimään itselleen työpaikkaa. Elokuvan toisena käsikirjoittaja oli tunnettu rikoskirjailija James M. Cain, ja sen on sanottu käsitelleen orjuusaihettaan järkevästi ja ajalleen edistyksellisesti. Elokuvassa mustat kuitenkin kuvataan valkoisia omistajiaan mielistelevinä typeryksinä. Etelävaltiolaisten orjanomistajien uutta elämää kuvataan myös Grant of Kingdomissa.

Fergusson kirjoitti 1930-luvun aikana pari nykyaikaan sijoittuvaa romaania sekä joitain tietoteoksia, kuten Rio Grande -joen historian. 1940-luvulla Fergusson julkaisi omaelämäkerrallisen teoksen Home in the West (1945) sekä poliittisen tutkielman People and Power: A Study of Political Behavior in America (1947). Fergussonin viimeiset teokset olivat kaksi Uuteen Meksikoon sijoittuvaa historiallista romaania, tässä käsiteltävänä oleva Grant of Kingdom ja The Conquest of Don Pedro (1955).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elokuva-arvostelu: In a Valley of Violence

Väkivallan alhossa In a Valley of Violence (USA 2016). Ohjaus ja käsikirjoitus: Ti West. Pääosissa: Ethan Hawke, John Travolta, Taissa Farmiga.  Ohjaaja-käsikirjoittaja Ti Westin filmografiassa pääpaino on kauhuleffoissa. Hyppy In a Valley of Violence -elokuvan maailmaan on hänelle siis samalla genren vaihdos. Tarinassa yksinäinen mies, Paul (Ethan Hawke), koirineen on matkalla Meksikoon, kun hän törmää pikkukaupungin läpi kulkiessaan rettelöitsijään, paikallisen sheriffin (John Travolta) Gilly-poikaan (James Ransone). Paul ei provosoidu pahemmin, vaan päätyy vain tinttaamaan uhittelijaa nenään, kylpee pikaisesti paljussa ja poistuu paikalta. Gilly ei tyydy tähän, vaan lähtee seuraamaan Paulia ja hyökkää apureineen tämän kimppuun yön pimeydessä. Miehen koira tapetaan, ja hänet itsensä työnnetään alas rotkoon. Aamulla Paul kuitenkin tointuu kivikolta ja lähtee lähes vahingoittumattomana kostoretkelle. Kyse on siis varsin yksinkertaisesta, tavanomaisesta ja tyylipuhtaasta kertomuks

Ruudinsavu 1/2021: 1990-luvun länkkärit

Ruudinsavun numero 1/2021 esittelee aiempien numeroiden tyyliin yhden vuosikymmenen länkkäreitä, tällä kertaa vuorossa ovat 1990-luvun länkkärit. Tässä aluksi elokuvakatsauksen aloitus sekä kolme ensimmäistä tekstiä.  1990-luvun länkkärit Surkeana pidetyn 1980-luvun jälkeen 1990-luku oli yksi lännenelokuvan kultakausista, jolloin tehtiin useita kiinnostavia, suosittuja ja hyvänä pysyneitä teoksia. Vuosikymmenen alkuvuosiin osui monia täysosumia, joista edelleen puhutaan.  Vähemmistöt nousivat esille vuosikymmenen aikana. Kevin Costnerin jättimenestys Tanssii susien kanssa nosti alkuperäiskansoja esille, vaikka tarinan sankarina oli edelleen valkoinen mies. Mario Van Peeblesin rotutietoinen Posse oli tuskastuttava epäonnistuminen, mutta Maggie Greenwaldin pienimuotoinen Little Jon balladi kuvasi samastuttavasti yksinäisen naisen tuskaa Villissä lännessä. Vuosikymmenen länkkäribuumi kesti vuodet 1990–1995. Vuonna 1999 nähtiin vielä yksi annos länkkäreitä, mutta Ang Leen kiinnostava Pah

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym