Ruudinsavun juttuja

Ruudinsavun numero 1/2021 esittelee aiempien numeroiden tyyliin yhden vuosikymmenen länkkäreitä, tällä kertaa vuorossa ovat 1990-luvun länkkärit. Tässä aluksi elokuvakatsauksen aloitus sekä kolme ensimmäistä tekstiä.  1990-luvun länkkärit Surkeana pidetyn 1980-luvun jälkeen 1990-luku oli yksi lännenelokuvan kultakausista, jolloin tehtiin useita kiinnostavia, suosittuja ja hyvänä pysyneitä teoksia. Vuosikymmenen alkuvuosiin osui monia täysosumia, joista edelleen puhutaan.  Vähemmistöt nousivat esille vuosikymmenen aikana. Kevin Costnerin jättimenestys Tanssii susien kanssa nosti alkuperäiskansoja esille, vaikka tarinan sankarina oli edelleen valkoinen mies. Mario Van Peeblesin rotutietoinen Posse oli tuskastuttava epäonnistuminen, mutta Maggie Greenwaldin pienimuotoinen Little Jon balladi kuvasi samastuttavasti yksinäisen naisen tuskaa Villissä lännessä. Vuosikymmenen länkkäribuumi kesti vuodet 1990–1995. Vuonna 1999 nähtiin vielä yksi annos länkkäreitä, mutta Ang Leen kiinno...

Pitkäpiimäisen klassikon uusi suomennos James Fenimore Cooper: Hirventappaja, eli ensimmäinen sotapolku (The Deerslayer, or the First War-Path, 1841). Suom. Anu van Heijst, runot suomentanut Teemu Manninen. 447 s. Jalava 2013. James Fenimore Cooperin vaikutus lännenkirjallisuuteen ja ylipäätään koko lännenfiktioon on ollut suuri, vaikka hänen romaaninsa eivät varsinaisia länkkäreitä olekaan. Ne sijoittuvat 1700-luvulle ja tapahtumapaikat ovat Yhdysvaltain itäosia. Missourista länteen mennään vasta Cooperin Ruohoaavikossa . Lisäksi Cooperin romaaneissa on paljon eurooppalaista vaikutusta, joka ei aivan saumattomasti tunnu istuvan amerikkalaiselle maaperälle. Cooperin onkin sanottu yhdistäneen Walter Scottin historialliset seikkailut ja Jane Austenin ihmissuhdekuvaukset. "Austenin?" voi joku ansaitusti ihmetellä. Cooperin Austen-vaikutteet näkyvät kyllä vahvoina Michael Mannin erinomaisessa Viimeinen mohikaani -filmatisoinnissa, mutta kirjoissa niitä ei juuri tunnu – ei ...