Ruudinsavun juttuja

Aiemmin Viihdeviikareita ja Book Studiota pyörittänyt kustantaja Kari Lindgren perusti vuonna 2008 uuden kustantamon Bookkarin, joka jatkoi aiempien kustantamojen linjalla: tuli Donald Westlakea, Mauri Sariolan vanhoja jatkokertomuksia, James Crumleyta. Tuli myös länkkäreitä.  Olin koonnut Lindgrenille yhden kirjan (Reino Helismaan jännitysnovelleja sisältävä ...ja Reikärauta-Brown ), ja hän tiesi minut länkkäriharrastajana. Olin lapsen kanssa leikkipuistossa, kun Lindgren soitti ja kysyi neuvoa, mitä länkkäreitä hänen kannattaisi julkaista. Lindgren oli kuitenkin vanhan kustantamonsa Viihdeviikarien kautta julkaissut paljon kioskilänkkäreitä, joilla oli vielä 1980-luvulla menekkiä.  Puhelimessa Lindgren pohti Louis L'Amouria, jota oli Suomessakin paljon julkaistu 1960-luvulta 1980-luvulle. Yhdysvalloissa hän oli pitkään käytännössä ainoa lännenkirjailija, jota kirjakaupoissa myytiin. Itse en ole koskaan ollut kovin innoissani L'Amourista, joten ehdotin, että Lindgren voisi ko...

  ”Keep your nose in the wind and your eyes along the skyline.”   Ensi-ilta 7.5.1972 (Cannesin elokuvafestivaalit) Suomen ensi-ilta 24.11.1972 Ensimmäiset lännensankarit olivat tienraivaajia, kuten todellisen elämän Daniel Boone ja James F. Cooperin Nahkasukka, jotka elivät kahden maailman – sivistyksen ja erämaan – välimaastossa. Heidän jälkeensä tulivat ”mountain men”, vuorten yksinäiset turkismetsästäjät, jotka olivat kääntäneet selkänsä sivistykselle. Molemmat ovat jääneet myöhempien sukupolvien varjoon; cowboyt, preeriaintiaanit, ratsuväki ja lainsuojattomat ovat määritelleet lännenelokuvan kuvaston. Sydney Pollackin ohjaama Silmä silmästä nosti turkismetsästäjät hetkeksi valokeilaan 1970-luvulla. Elokuva perustui Raymond Thorpin ja Robert Bunkerin kirjaan Crow Killer ja Vardis Fisherin romaaniin Mountain Man , joissa kerrottiin crow-intiaaneja kostoksi tappaneesta (ja heidän maksansa syöneestä) Liver-Eating Johnsonista. Käsikirjoituksen elokuvaan tekivät John ...

Ruudinsavun numerossa 2/2025 juhlistettiin sata vuotta täyttänyttä Elmore Leonardia, joka aloitti uransa lännenkirjallisuuden parissa. Hänen novelleistaan ja romaaneistaan on tehty monia elokuvia, jotka käytiin Ruudinsavussa lävitse. Lisäksi lehdessä julkaistiin Tapani Baggen Leonardista tuoreen elämäkerran pohjalta kirjoitettu artikkeli.  Armottomia aseita ja kovapintaisia miehiä Pettämätön pistooli (The Tall T, 1957) Pettämätön pistooli on yksi maineikkaista Ranown-yhtiön westerneistä, joissa pääosassa on Randolph Scott, ohjaajana Budd Boetticher ja tuottajana Harry Joe Brown. Kyseessä on mahtava lännenelokuva rosvojen panttivangiksi joutuneista miehestä (Scott) ja naisesta (Maureen O’Sullivan), joiden hengenlähtö tuntuu olevan koko ajan hiuskarvan varassa. Rosvojakin on vain kolme, joten vaaka on kohtalaisen tasoissa, kun alkaa henkinen mittelö, jossa haetaan vastapuolesta heikkouksia. Lopulta tämä henkinen kamppailu päättyy vääjäämättömästi hurjaan fyysiseen väkivaltaan. Näytt...

BD West täydentää aukkoja Rouge & Greg: Pedot. Comanche 11 (Les Fauves, 1989). BD West 3. Suom. Anssi Rauhala. 48 s. Story House Egmont 2025. Egmontin uusi albumisarja BD West paikkaa mainiosti keskieurooppalaisten huippuluokan lännensarjakuvien julkaisuaukkoja Suomessa. Tänä vuonna on jo ennen Comanchea saatu kaksi hienoa albumia, joita ei virallisesti ole aiemmin julkaistu suomeksi: Blueberryn nuoruus 1 ja Jim Cutlass. Comanchen julkaisuhistoria Suomessa on ollut risainen. Ensin saatiin kaksi ja puoli albumia Zoom-lehdessä melko tuoreeltaan 1970-luvulla, samoin pari lyhyttarinaa SuperPokkarissa. Jalava aloitti albumijulkaisut alusta vuonna 2005, Apollo julkaisi albumit 2–8 vuosina 2008-­2014 ja Zoom Teufel kaksi viimeistä Hermannin piirtämää albumia 2017. BD West hyppää nyt Hermannin jälkeiseen aikaan tämän kyllästyttyä perinteiseen lännensarjaan. Sarja oli kuusi vuotta tauolla ennen kuin käsikirjoittaja Greg pyysi Michel Rougea vuonna 1989 jatkamaan sitä. Vuonna 1950 syntynyt Ro...

  Perusteellinen elämäkerta John Fordista toimii Lauri Timonen: John Ford I: vuodet 1894–1949; John Ford II: vuodet 1950–1973. Yhteensä 1441 s. Rosebud 2025. Filmihullun päätoimittaja Lauri Timonen on kirjoittanut ohjaajalegenda John Fordista massiivisen, kaksiosaisen elämäkerran. Teos on osa sarjaa, sillä Timonen on aiemmin julkaissut vastaavat kirjat jo Aki Kaurismäestä, Matti Pellonpäästä, Lauri Ijäksestä, Jean Sebergistä, Rainer Werner Fassbinderistä, Federico Fellinistä ja Robert Bressonista. Seuraavaksi ovat vuorossa Orson Welles ja sen jälkeen Howard Hawks. Aikamoista! Nämä kolme viimeistä osaa tulevat muodostamaan erillisen USA-trilogian. Kirja John Fordista saattaa olla Timoselle se kaikkein tärkein, sillä hän on tunnustautunut länkkärifaniksi jo lapsesta lähtien. Allekirjoittajalla oli tiettyjä ennakkoluuloja Timosen kirjaa kohtaan, sillä satunnaisesti selattuna Filmihullu on vaikuttanut lehtenä pääsääntöisesti turhan totiselta, puisevalta ja tieteelliseltä joitakin mehev...