Ruudinsavun juttuja

Ruudinsavun elokuva-arviot numerosta 1-2/2024. Costnerin laveaa epiikkaa Horizon: An American Saga. Chapter 1. Ohjaus Kevin Costner. Käsikirjoitus Costner, Jon Baird, Mark Kasdan. Pääosissa Costner, Sienna Miller, Sam Worthington, Giovanni Ribisi. 165 min.  Villin Lännen preeria on tyhjä sekä autio, ja autius ulottuu myös elokuvateatterin saliin. Huolimatta kymmenien miljoonien dollarien panostuksesta, joukossa ohjaaja Kevin Costnerin omia rahoja, salissa oli alkukesällä katsojina vain kolme ihmistä. Minä ja ystäväni sekä muuan satunnainen kolmas mies. Tämä on sääli, sillä Kevin Costnerin pitkään tekeillä olleen mammuttilänkkärisarjan ensimmäinen osa on kelpo western. Tarinassa on aukkoja, tapahtumat hyppelevät eri puolille Amerikkaa, ja uusia hahmoja tulee tiuhaan tahtiin, mutta lännenelokuvien ystävälle Horizon on harvinaista herkkua. Mukana on länkkärien perinteistä kuvastoa ratsuväestä intiaaneihin ja pyssysankareista arkajalkoihin. Kevin Costner on suuri näyttelijä ja ohjaaja,...

Geriatrinen nykywestern Cry Macho (USA 2021). Ohjaus: Clint Eastwood. Käsikirjoitus: Nick Schenk M. Richard Nashin romaanin pohjalta. Pääosissa: Eastwood, Fernanda Urrejola, Dwight Yoakam. 1 t 44 min.   Harvinaisen pitkän tuotantohelvetin kokenut Cry Macho saattaa olla 91-vuotiaan Clint Eastwoodin viimeinen pääroolisuoritus. Varsinkin Broadway-näytelmiä kirjoittaneen M. Richard Nashin (1913– 2000) tunnetuin käsikirjoitus on Sateentekijä (The Rainmaker, 1956), jonka elokuvaversion pääosissa nähtiin Burt Lancaster ja Katharine Hepburn.  Ajan kuluessa Nashin teatteri- ja elokuvatöiden suosio alkoi hiipua. Elokuvakäsikirjoitukseksi tehty Cry Macho ei mennyt kaupaksi, joten Nash sovitti sen 1970-luvulla romaaniksi, josta tuli kohtuullinen menestys. Vasta tämän jälkeen studiot kiinnostuivat tarinasta, ja kierros alkoi uudelleen. Nash päättikin jatkossa kirjoittaa vain romaaneja, koska ”niihin kohdistui vähemmän kritiikkiä”.  Kesti silti yli 40 vuotta ennen kuin rodeoratsas...

Karut tappajajannut eurolänkkärissä Ohjaus: Jacques Audiard. Käsikirjoitus: Thomas Bidegain Patrik De Wittin romaanista. Pääosissa: Joaquin Phoenix, Fred C. Reilly, Jake Gyllenhaal.  Lännenelokuvan paljonpuhuttu kuolema on edennyt niin pitkälle, että tunnettu ranskalainen elokuvaohjaaja Jacques Audiard on valmistanut eurooppalaisin voimin tyylikkään ja vahvan lännenelokuvan Sistersin veljekset. Tai sitten lännenelokuva ei olekaan kuoll ut, päinvastoin kuin jotkut kriitikot edelleen väittävät. Audiardin elokuva ainakin todistaa siitä, että edelleen on mahdollista tehdä tuoreita länkkäreitä. Sistersin veljekset perustuu Patrick De Wittin laajasti kiitettyyn samannimiseen romaaniin, jonka filmausoikeudet toinen pääosanesittäjä John C. Reilly osti melkein saman tien. Tarinassa kaksi palkkatappajaveljestä palkataan päästämään päiviltä Hermann Kermit Warm -niminen kullankaivaja. Toimeksiannon taustoja ei Sistersin pojille tarjoilla eikä se heitä aluksi kiinnostakaan. Hankalan ...

Spagettipäivä 2019 Rutiinia ja mestariteoksia Paavo Ihalainen Helsingin filmikulttuurin ydinpaikaksi noussut WHS Teatteri Union tarjosi jälleen helmikuussa 2019 jo perinteeksi muodostuneen vuosittaisen katsauksen eurowesterneihin. Näytösten lomassa tarjoiltiin myös varsin maukasta kasvisbolognesea. Alberto De Martino: VAIN NOPEIN ELÄÄ HUOMISEEN / 100.000 DOLLARI PER RINGO (1965 / 35mm) Festivaali aukesi jännittävällä kohtauksella, jossa intiaanit jahtaavat valkoista naista halki erämaan. Tapausta käytetään tekosyynä tuoda uudisasukkaiden ja intiaanien suhteet veitsenterälle. Salaperäinen kulkija saa toimia tasapainottajana, vaikka ajaa ensisijaisesti tietenkin omaa etuaan. Kyseessä lienee ollut elokuvapäivän ”tyypillisin” spagettiwestern, jossa käydään läpi tyypillisimmät genren kohtaukset niin kulta-aarteen etsimisestä meksikolaissotilaiden kanssa taisteluun ja kapakkatappeluun. Geneerisyydestä ei kovinkaan herkästi jää muita muistikuvia kuin taitavasti tehdyt toimintakoht...

"It seems terrible that something bad can happen and all anybody can do is stand by and watch." Delmer Davesin ohjaama Armoton ase on 50-luvun lännenelokuvien parhaimmistoa: taloudellisesti, suorastaan lakonisesti kerrottu tarina lainsuojatonta telkien taakse saattavasta pientilallisesta tiukentaa otettaan katsojasta minuutti minuutilta. Lähin vertailukohta elokuvalle on Zinnemanin Sheriffi ( High Noon , 1952), jossa myös kamppaillaan aikaa vastaan ja jossa kaupunkilaiset kääntävät yksi toisensa jälkeen selkänsä tiukassa tilanteessa olevalle lainvartijalle. Armoton ase on kuitenkin vielä Sheriffiäkin terävämpi leffa, joka muistuttaa osiltaan myös samoihin aikoihin tehtyjä Boetticher-Scott -westernejä; lähimpänä esimerkkinä kenties Pettämätön pistooli ( The Tall T , 1957). Niin Armoton ase kuin Pettämätön pistoolikin perustuvat Elmore Leonardin tarinoihin; molemmat elokuvat myös kuvasi mestarillisesti Charles Lawton Jr. Kuvauspaikatkin olivat osittain samat Arizonan m...

Delmer Daves Maisema ja muisti Delmer Davesin lännenelokuvissa 1950–1959  (ote artikkelista)  Delmer Daves ohjasi 1950-luvulla sarjan huolellisesti suunniteltuja lännenelokuvia, jotka olivat myös kaupallisia menestyksiä. Artikkelissa käsitellään miten Daves rakensi oman ikonografiansa ennen kaikkea Arizonan maisemien varaan ja miten hän tehosti kuvastoa omalla persoonallisella visuaalisella tyylillään. Davesin lännenelokuvat ovat rakentaneet kulttuurista muistia myös audiovisuaalisessa mielessä, muovaamalla westernin kuvastoa ja sitä tapaa, jolla lajityyppi itse muistaa omaa menneisyyttään. Delmer Daves (1904–1977) teki näyttävän Hollywood-uran, ensin näyttelijänä ja myöhemmin ohjaajana. Häntä ei useinkaan mainita keskeisten westernin tekijöiden joukossa, vaikka hän loi 1950-luvulla sarjan persoonallisia Villin lännen tulkintoja. Davesin kehitystä voi verrata sellaisiin tekijöihin kuin André de Toth ja Rudolph Maté, joiden uralla lännenelokuva merkitsi erityisen inten...

Lännenelokuvia ilman käsikirjoitusta Pertti Avola: Ruutia valkokankaalla. Elokuvien villi länsi. 205 s. Jalava 2017. Helsingin Sanomien kriitikkona tunnettu Pertti Avola on ottanut itselleen uutuuskirjassaan Ruutia valkokankaalla mahdottoman tehtävän. Hän on yrittänyt mahduttaa pariinsataan runsaasti kuvitettuun sivuun sekä lännenelokuvien historian että niiden suhteen historialliseen villiin länteen. Minä yritin samaa viiden tai kuuden sivun mittaisessa ylioppilasaineessani keväällä 1981 ja sain ällän, jossa taisi olla plussiakin perässä. Vaatimustaso ei silloin kuitenkaan ehkä ollut ihan sama kuin tietokirjan tekijällä. Pertti Avola on tajunnut urakan mahdottomuuden ja valinnut joitakin sinänsä edustavia aiheita, joihin keskittyy: karjapaimen, muutama revolverisankari lain molemmin puolin, suhtautuminen intiaaneihin ja muihin vähemmistöihin. Lisäksi on erilliset luvut italowesternistä ja 2000-luvun länkkäristä. Mistään aiheesta hän ei esitä mitään erityisen uutta ajatusta, ...

Tässä ote Markku Ojasen artikkelista, jossa hän käsittelee Stagecoachin eri versioita, toisin sanoen John Fordin, Gordon Douglasin ja Ted Postin elokuvia, jotka kaikki perustuvat samaan novelliin, Ernest Haycoxin tarinaan "Postivaunut Lordsburgiin".  Kolme kertaa Stagecoach Kaikille länkkärifaneille John Fordin Hyökkäys erämaassa eli Stagecoach on ikonin asemassa, mutta kaikki eivät tunne sen uusintaversioita . Westernin on sanottu lähteneen John Fordin Hyökkäys erämaassa -elokuvan innoittamana uuteen nousuun B-elokuviin keskittyneen 1930-luvun jälkeen. Elokuva sai arvostusta jopa niiltäkin, jotka ylipäätään väheksyivät Villiin länteen liittyviä elokuvia. Moni ei ole kuullut mitään Stagecoachin uusintaversioista. Jotkut tietävät vuoden 1966 version, joka on Suomessa nähty nimellä Postivaunut länteen . Tuskin kukaan on kuullut televisiolle vuonna 1986 tehdystä, saati nähnyt sitä. Näin tuon järjestyksessä toisen oikeassa teatterissa. Päätin hiljattain hankkia ja katsoa...

Vähemmistöteemanumerossa  2/2005 ilmestynyt artikkeli. Hollywood on vain harvoin tarjonnut mustille pääosia elokuvissa – varsinkaan lännenelokuvissa, vaikka heidän osuutensa Villin Lännen valloittamisessa oli tärkeä, kuten jutusta sivuilla xx-xx voi huomata. Mustat westernit muodostavat kuitenkin oman kiinnostavan alueensa lännenelokuvan historiassa. Mustien oma filmiteollisuus kukoisti pienimuotoisena pitkin 1900-lukua, alkaen jo mykkäelokuvista 1920-luvulla. Rotuerottelun leimaamassa maassa mustat eivät voineet käydä elokuvateattereissa ja heille oli perustettu kokonaisia omia teatteriketjuja. Näille taas piti olla runsaasti omaa materiaalia, koska perus-Hollywoodin tuotokset eivät mustia kiinnostaneet. Ensimmäisiä alalle ehtineitä oli valkoisessa omistuksessa ollut Norman Film Manufacturing Company, joka värväsi palvelukseensa Bill Pickett -nimisen miehen. Pickett oli kiinnostava ja tärkeäkin hahmo, koska hän oli yksi ajan tärkeimpiä rodeosankareita ja hänen sanotaan kek...