Ruudinsavun juttuja

Ruudinsavun numero 1/2021 esittelee aiempien numeroiden tyyliin yhden vuosikymmenen länkkäreitä, tällä kertaa vuorossa ovat 1990-luvun länkkärit. Tässä aluksi elokuvakatsauksen aloitus sekä kolme ensimmäistä tekstiä.  1990-luvun länkkärit Surkeana pidetyn 1980-luvun jälkeen 1990-luku oli yksi lännenelokuvan kultakausista, jolloin tehtiin useita kiinnostavia, suosittuja ja hyvänä pysyneitä teoksia. Vuosikymmenen alkuvuosiin osui monia täysosumia, joista edelleen puhutaan.  Vähemmistöt nousivat esille vuosikymmenen aikana. Kevin Costnerin jättimenestys Tanssii susien kanssa nosti alkuperäiskansoja esille, vaikka tarinan sankarina oli edelleen valkoinen mies. Mario Van Peeblesin rotutietoinen Posse oli tuskastuttava epäonnistuminen, mutta Maggie Greenwaldin pienimuotoinen Little Jon balladi kuvasi samastuttavasti yksinäisen naisen tuskaa Villissä lännessä. Vuosikymmenen länkkäribuumi kesti vuodet 1990–1995. Vuonna 1999 nähtiin vielä yksi annos länkkäreitä, mutta Ang Leen kiinno...

  Nykylänkkärit, 1990-luvun keskeinen genre?  Moni ei hyväksy nykyaikaan sijoittuvia elokuvia länkkäreiksi, mutta ne ovat kuitenkin oleellinen osa elokuvan ja kirjallisuuden historiaa, kuten osoittavat esimerkiksi Edna Ferberin Jättiläinen ja siitä tehty elokuva, Edward Abbeyn Lonely Are the Brave ja David Millerin siitä ohjaama elokuva Ratsasta viimeinen taival , Larry McMurtryn The Last Picture Show ja Peter Bogdanovichin filmatisointi, Annie Proulx'n novelli "Brokeback Mountain" ja Ang Leen siitä tekemä elokuva.  Toki suurimmassa osassa näistä ei taistella intiaaneja vastaan tai harjoiteta kaksintaisteluja saluunan edessä. Pääosassa ovat usein ihmissuhteet.  Jostain syystä 1990-luvulla tehtiin useita lännenelokuvan raamit jollain lailla täyttäviä lähimenneisyyteen tai nykyaikaan sijoittuvia kuvauksia. Osa on kovaotteisia rikos- ja action-elokuvia, kuten Roberto Rodriguezin esikoisohjaus El Mariachi (1992) ja sen jatko-osa Desperado (1995). Osa harppaa jopa kauh...