Ruudinsavun juttuja

  Pätevä klassikko vetää yhä  Ernest Haycox: Hyökkäys iltapäivällä (Bugles in the Afternoon, 1944). Suom. Tarmo Haarala. 363 s. Jalava 2023.  Viihteen klassikoihin keskittynyt veteraanikustantamo Jalava on kokeillut kepillä jäätä vakavan lännenkirjallisuuden julkaisijana: alkukesällä ilmestyi Tarmo Haaralan suomennos Ernest Haycoxin laajasta romaanista Hyökkäys iltapäivällä . Kirjan kansi vie mielikuvat enemmänkin vanhan poikakirjan tai jopa sarjakuvan suuntaan, vaikka romaani on laadukkaasti kirjoitettu kuvaus tapahtumista, jotka johtavat  Little Bighornin taisteluun, ja lopuksi itse taistelusta.  Ernest Haycox on amerikkalaisille asianharrastajille klassikko, ja hänen maineensa on sinetöinyt John Fordin elokuva Hyökkäys erämaassa (1939), joka perustuu hänen novelliinsa. Haycoxin tarina perustuu vuorostaan Guy de Maupassantin novelliin "Rasvapallo", josta siitäkin on tehty elokuvia. Kummassakin tarinassa kuljetaan hevosvetoisilla vaunuilla vihollisalueen läpi ...

  Villi länsi valkokankaalla Anssi Hynynen: Rautahevosta Tombstoneen. Ruudinsavuisia klassikkoelokuvia. 128 s. Helmivyö 2021. Paraislainen populaarikulttuurin tuntija ja filosofi Anssi Hynynen on kirjoittanut Ruudinsavu-lehteen lännenelokuvan klassikoista jo 20 vuotta eli koko lehden eliniän. Rautahevosta Tombstoneen -kirjaan on koottu kaikki tähänastiset artikkelit elokuvien ensi-illan mukaiseen kronologiseen järjestykseen. Hynynen istuttaa kunkin elokuvan ajan ilmiöihin ja suuntauksiin sekä ohjaajan että pääosanesittäjän uraan.  Lyhyen lehtiartikkelin mitta asettaa omat rajoituksensa elokuvien käsittelylle, mutta Hynynen osaa hienosti keskittyä olennaiseen ja kiteyttää juttunsa tiukaksi timantiksi, josta löytyy yllättävän monia puolia. Kokonaisuudesta muodostuu kattava katsaus lännenfilmin yli satavuotiseen historiaan. Saamme esimerkiksi tietää, että vaikka lännenelokuvia tehtiin niin kauan kuin elokuvia Yhdysvalloissa ylipäätään, tyyli ja teemat muuttuivat tuotantojen siir...

Lännenelokuvia ilman käsikirjoitusta Pertti Avola: Ruutia valkokankaalla. Elokuvien villi länsi. 205 s. Jalava 2017. Helsingin Sanomien kriitikkona tunnettu Pertti Avola on ottanut itselleen uutuuskirjassaan Ruutia valkokankaalla mahdottoman tehtävän. Hän on yrittänyt mahduttaa pariinsataan runsaasti kuvitettuun sivuun sekä lännenelokuvien historian että niiden suhteen historialliseen villiin länteen. Minä yritin samaa viiden tai kuuden sivun mittaisessa ylioppilasaineessani keväällä 1981 ja sain ällän, jossa taisi olla plussiakin perässä. Vaatimustaso ei silloin kuitenkaan ehkä ollut ihan sama kuin tietokirjan tekijällä. Pertti Avola on tajunnut urakan mahdottomuuden ja valinnut joitakin sinänsä edustavia aiheita, joihin keskittyy: karjapaimen, muutama revolverisankari lain molemmin puolin, suhtautuminen intiaaneihin ja muihin vähemmistöihin. Lisäksi on erilliset luvut italowesternistä ja 2000-luvun länkkäristä. Mistään aiheesta hän ei esitä mitään erityisen uutta ajatusta, ...

Viime vuonna [eli 2003] ilmestyi tamperelaisen tiedekustantamon pamflettisarjassa pieni kirja, joka sivuaa kiinnostavasti Villin Lännen historiaa. Se tekee sen tosin verran teoreettisesti, että kevyemmällä koulutuksella pienestä ja tiiviistä kirjaa ei välttämättä ota selkoa. Ranskalainen filosofi Olivier Razac käsittelee teoksessaan Piikkilangan poliittinen historia niitä käyttötapoja, joita piikkilangalla on ollut keksimisestään saakka, ja näiden käyttötapojen vaikutuksia ihmisten elämään ja historiaan. Piikkilanka on Razacille modernien valvontakoneistojen isä ja hän näkee, että valvontakamerat ja vastaavat huipputekniset keksinnöt ovat selkeätä jatkoa piikkilangalle. Kaikki nimittäin viestittävät: tästä ei mennä, sinua ei haluta tänne. Piikkilangalla on tehokkaasti Yhdysvaltain historiassa rajattu ulos epätoivottuja ihmisiä ja ihmisryhmiä. Keskeisin näistä ovat tietenkin olleet intiaanit, joiden ei haluttu tulevan reservaateistaan ulos. Piikkilangan avulla intiaanit ajettiin ja...

Tässä Rami Nummen kirjoittama arvio yhdestä Länkkäriseuran ponnistuksesta, suurelta osin seuran aktiivien voimin tehdystä teoksesta  Pohjoisamerikkalaisia lännenkirjailijoita , jonka toimitti Ruudinsavun päätoimittaja Juri Nummelin. Kirja ei oikein löytänyt lukijoita, mutta on silti onni, että BTJ:n tuolloinen kustannuspäällikkö Liisa Korhonen otti sen kustannusohjelmaansa. Ramin lopussa mainitsemat ajatukset eurooppalaisista ja australialaista sekä nuorten länkkäreistä eivät totisesti ole toteutuneet, valitettavasti.  Käyttökelpoinen hakuteos länkkäreistä Aiemmin amerikkalaista kioskikirjallisuutta niin rikoksen kuin länkkärienkin osalta Suomessa kartoittanut Juri Nummelin on toimittanut teoksen  Pohjoisamerikkalaisia lännenkirjailijoita . Kirjan on kustantanut BTJ kirjastopalvelu. Tällä kertaa esittelyn kohteena ovat useamman kirjoittajan voimin kovakantisina Suomessa julkaistut lännenkirjat eli niin sanottu vakava lännenkirjallisuus. Kuten tiedetään, ei luonneh...

Norjalainen intiaanien mailla Einar Odd Mortensen: Turkiskauppiaana intiaanireservaatissa: karun kiehtova elämäni Pohjois-Kanadan erämaassa 1925-1928. Suom. Marja-Liisa Tolvanen. 148 s. Minerva. Kaukokaipuu on vienyt ihmisiä maailman eri kolkkiin läpi historian. Vieraiden maiden kutsuun vastasi myös norjalainen Einar Odd Mortensen, joka toimi Kanadassa turkiskauppiaana 1920-luvun jälkipuoliskolla. Hänen kokemuksiinsa perustuva muistelmateos Turkiskauppiaana intiaanireservaatissa kertoo, minkälaista elämä oli erämaan karuissa oloissa. Mortensen saapui Kanadaan vuonna 1925 aikomuksenaan aloittaa työ norjalaisessa H. C. Hyer’s Heirs -nimisessä turkiskauppakonsernissa. Hän päätyi lopulta turkiskauppiaaksi pienempään yritykseen, jolla oli kauppa-asema cree-intiaanien reservaatissa paikassa nimeltä Pine Bluff. Muistelmien alkupuoli kuvaakin Mortensenin saapumista Kanadaan, matkaa kauppa-asemalle ja siellä vietettyä ensimmäistä vuotta. Keskivaiheilla kuvauksen kohteina ovat creet eli ihmiset...

Kotkan ja biisonin kansan esiinmarssi Rani-Henrik Andersson: Lakotat: kotkan ja biisonin kansa. 397 s. SKS. Helsingin yliopiston tutkija Rani-Henrik Anderssonin Lakotat, alaotskolla Kotkan ja biisonin kansa, ilmestyi otolliseen aikaan, sillä Anderssonin teoksen lisäksi Tampereella Museokeskus Vapriikki on tehnyt lakotoja tutuiksi suomalaisille marraskuussa päättyneellä näyttelyllään Intiaanipäällikkö Istuva Härän maailma. Vaikka intiaanihistoria on suomalaisessa historiantutkimuksessa harvinaisempi aihe, on Andersson kirjoittanut onnistuneen yleisesityksen lakotojen historian merkittävimmistä vaiheista 1800-luvun jälkipuoliskolla. Andersson aloittaa teoksensa lyhyellä johdannolla, jossa hän perehtyy muun muassa intiaanihistorian tutkimuksen tilaan Suomessa ja selvittää oman tutkimuksensa haasteita lähdeaineiston käytön ja käsitteiden määrittelemisen tasolla. Itse olisin ollut kiinnostunut lukemaan myös syvempää analyysia kirjoittajan käyttämästä etnohistoriallisesta metodista ja sen he...