Siirry pääsisältöön

Hernan Diaz: In the Distance


Suomentamattomia länkkäriklassikoita, osa 9: Hernan Diaz: In the Distance (Juri Nummelinin artikkelin alkua)


Voiko kirjaa sanoa klassikoksi, jos se on ilmestynyt vain kuusi vuotta aiemmin? Voiko teoksen arvon jo tietää? Yleistähän on, että joitain suosittuja teoksia ylistetään taivaisiin niiden ollessa uusia, mutta kaksikymmentä vuotta myöhemmin niitä ei enää juuri muisteta. Voiko Hernan Diazin romaania In the Distance siis sanoa klassikoksi, kun se on julkaistu vasta vuonna 2017? 

Argentiinalaissyntyisen Hernan Diazin esikoisromaani ei ollut mikään myyntimenestys eikä sitä ole esimerkiksi suomennettu. Ruotsiksi se on julkaistu, arvatenkin osaksi siksi, että Diaz on kasvanut Ruotsissa. Ruotsiksi on julkaistu myös Diazin toinen romaani, vuoden 1929 lamatuntoja peilaava Trust (2022). Suomeksi kehuttu romaani tuli syksyllä 2023, mutta tätä kirjoitettaessa julkaisu ei ollut tiedossa.

In the Distance oli kriitikoiden suosiossa. The New York Times kirjoitti: "It's very good." Lehden mukaan Diaz oli onnistunut tekemään hämmästyttävän saavutuksen: luomaan omaperäisen länkkärin. The Guardianin mukaan taas kirja on "täysin tuore ja omaperäinen (...) ja sijoitettu historialliseen aikaan, joka tuntuu täysin tutulta ja samaan aikaan joltain, jollaista emme ole koskaan kohdanneet" (suom. JN). Goodreads-palvelussakin In the Distance on käytännössä yksimielisesti ylistetty: se on saanut 4,13 tähteä viidestä. 

In the Distance oli myös ehdolla parin merkittävän kirjallisuuspalkinnon saajaksi: se oli finalistina sekä Pulitzereissa että PEN/Faulkner-palkinnossa. Kumpaakaan se ei tosin voittanut. Myöhempi Trust voitti palkinnoista toisen eli Pulitzerin -- ja lisäksi Barack Obama kehui sitä.

Mutta onko In the Distance klassikko? Kuten Guardianin kriitikko sanoi, kirjassa on paljon elementtejä, jotka ovat tuttuja monista lännenromaaneista, mutta samalla se on myös vieraannuttava. Kuka tahansa länkkärien ystävä ei siitä välttämättä pitäisi. Teos on liian hidas tai liian outo. Se on julma ja väkivaltainen, mutta ei hauskalla tavalla. Kirjassa ei ole yhtään varsinaisesti jännittävää kohtausta, mutta silti sitä lukee katse sivulle nauliutuneena. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym