Siirry pääsisältöön

Pecos Bill -jutun alkua

Ruudinsavun sarjakuvaspesiaalin 2/2020 täydentää Kari Elkelän juttu italialaisesta Pecos Bill -sarjakuvasta. Tässä siitä alkua. 


Pecos Bill -sarjakuvalehti aloitti Italiassa vuonna 1949 Guido Martinan käsikirjoittamana ja Raffaele Paparellan piirtämänä. Jatkossa mukaan tuli useita muitakin piirtäjiä. Suomessa Pecos Billin julkaiseminen alkoi vuonna 1953 ja lehti saavutti nopeasti suuren suosion, jonka taustalla olivat loisteliaat värit, huikeat maisemat, mielenkiintoiset henkilöhahmot ja vauhdikkaat tarinat. Pecos Bill -sarjakuvalehden kultakausi oli Suomessa 1953–1961, jolloin julkaistiin 163 numeroa.

Pecos Billin tarina kulkee hengästyttävästi jännittävästä tilanteesta toiseen. Lukija saa seurata takaa-ajoja, vangitsemisia ja mielikuvituksellisia pakoja. Mukana on valepukuja, kaksoisolentoja, juonittelua, petkutusta ja syyttömänä epäiltyjä. Uhkana on tämän tästä kidutus, uhrikuolema ja hukkuminen. Usein toistuvissa taisteluissa ja kamppailuissa monet haavoittuvat ja jotkut jopa kuolevat.


Päähenkilöt

Sarjakuvan samanniminen päähenkilö pohjautuu väljästi Edward O'Reillyn 1920-luvulla julkaistuun tarinaan susien kasvattamasta Pecos Billistä. Sarjakuvan Pecos Bill on jalomielinen rosvoja ja vääryyttä vastaan taisteleva Villin lännen sankari, jonka erityiskyky on mielikuvituksellisen taitava lasson käyttö. Hän välttää pyssyllä ampumista, koska kykenee urotöihin tahdonvoimalla ja paljain käsin. Tarvittaessa Pecos Bill voi kutsua susilauman avukseen.

Sankarin läheisin kumppani on viisas ja yliluonnolliset kyvyt omaava hevonen Myrskytuuli, joka osaa huimat hypyt ja rosvojen nujertamisen sekä suorittaa itsenäisesti isäntänsä käskyt ja tulee sankarinsa avuksi pyytämättäkin. Pecos Bill -lehden komeimmissa kansikuvissa sankari kiitää uljaan ratsunsa Myrskytuulen selässä yli esteiden sekä vuoria ylös ja alas. Viisas hevonen osaa avata kidutuspaaluun vangitun isäntänsä siteet. Sillä on myös yliluonnollinen kyky kutsua apuun muita eläimiä, kun Pecos Bill on väliaikaisesti toimintakyvytön.

Pecos Billin morsian on Pikku Sue eli Sue Morgan, jonka sankari pelastaa monista vaaratilanteista. Sue on kaima lännenlegendan Sue Nopsajalalle, jonka Myrskytuuli-hevonen kiidätti ja jätti kuuhun. Pecos Bill ei yleensä halua Sueta mukaan taisteluihin, vaan pyrkii lähettämään hänet suojaan. 

Seikkailuissa tärkeimmät kumppanit ovat todellisilta henkilöiltä nimensä lainanneet Davy Crockett ja Jane Calamity, joka muualla tunnetaan Calamity Janena. Davy Crockett on taistelutoveri, jonka kerskunta ja tappelunhalu johtavat usein vaikeuksiin. Lihava jukravit-kirosanaa toisteleva Davy on myös Pecos Billin sankaritarinan kertoja. 

Entisestä lainsuojattomasta Jane Calamitystä tulee Pecos Billille tärkeä taistelutoveri. Jane kirjoitetaan tarinaa vauhdittamaan sen 52. osassa, joka on Suomessa numero 21/1956. Tämän jälkeen Pikku Sue jää entistä enemmän taka-alalle. Jane pelastaa Pecos Billin vaaratilanteista, mutta tulee myös itse tämän pelastamaksi.

Ystävänä ja taistelutoverina on alusta alkaen Valkosulka, jonka oma intiaaniheimo hylkäsi vangin surmaamisesta kieltäytyneenä pelkurina. Hänet Pecos Bill kohotti takaisin sankariksi.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1