Siirry pääsisältöön

Jämäkirjailijoiden novellikavalkadi – Viidestilaukeavat avaa uusia ovia länkkäriharrastukseen


 Viidestilaukeavat-hakuteos esittelee vähemmän tunnettuja yhdysvaltalaisia länkkärinovellisteja. Teos kiusoittelee lukijaansa, sillä esiteltyjen kirjoittajien novelleja löytyy suomeksi lähinnä vuosikymmenten takaisista seikkailulehdistä.

Juri Nummelinin Viidestilaukeavat, alaotsikostaan Länkkärinovelleja lukemistolehdistä, huolimatta ei sisällä novelleja. Teos koostuu lyhyistä kirjailijaesittelyistä. Usein todellisuus on tarua ihmeellisempää, ja ihmiskohtalot voittavat kiinnostavuudessaan ainakin geneerisimmät fiktiiviset teokset.

Viidestilaukeavat on jatko-osa Kuudestilaukeavat-kirjalle. Kuudestilaukeavat-teoksessa esitellään tunnetumpia amerikkalaisia western-kirjailijoita, sellaisia, joiden teoksia löytyy tasaisesti Suomenkin divareista. Viidestilaukeavat keskittyy vähemmän tunnettuihin ja Suomessa lähinnä seikkailulehdissä julkaistuihin kirjailijoihin. 

Lukijaa pommitetaan kiinnostavilla tekijöillä, teoksilla ja aihealueilla. Esimerkiksi se, että siipiratasaluksilla ja rautateillä on ollut omat länkkärifanikuntansa, on kiinnostava ilmiö. Samalla korostuu teoksen ingressissä mainittu kiusoittelevuus: näitä siipiratasalus-novelleja ei ihan joka kirjakaupasta löydykään, varsinkaan Suomessa.

Parhaimmillaan tämän kaltaiset teokset ovat mielikuvituksen käydessä ylikierroksilla: vaikka kyseessä on ohut, selkeästi kirjoitettu teos, lukeminen helposti pitkittyy, sillä jokainen yksityiskohta on syötettävä Googlen hakukoneeseen. Esimerkiksi Carl Breihan kirjoitti teoksen William Quantrillista, Yhdysvaltain sisällissodan sissipäälliköstä, josta en ollut aiemmin kuullut. Pakkohan Quantrillista oli pakko lukea lisää internetin syövereitä kaivellen. 

John Miliuksen ohjaaman Red Dawn -sotaelokuvan fanina myös William Chamberlainin uran esittely sai mielikuvitukseni laukkaamaan. Chamberlain kirjoitti länkkärien lisäksi myös sotakirjoja, ja hänen kirjoittamassaan Red January -teoksessa Yhdysvallat joutuu kommunistien hyökkäyksen kohteeksi. Vähemmästäkin innostuu. 

Viidestilaukeavat-teoksen taitossa on pieniä ongelmia, ja esimerkiksi fontti saattaa yhtäkkiä vaihtua ilman fiksua syytä. Mukana on pieniä kirjoitusvirheitä ja huolimattomuuksia. Tällainen ei kuitenkaan haittaa lukemista.  

Teoksen rakenne on paikoitellen listamainen. Tämän ymmärtää hakuteosluonteen vuoksi, mutta pitkät lukemistolehtien listaukset ovat välillä puuduttavia lukea. Pian silmät oppivat hyppäämään pisimpien listauksien yli. 

Nummelin on teoksessa suorapuheinen: jos jokin novelli on puiseva, hän myös sanoo sen. Kliseiset perusnovellit erotellaan mielikuvituksellisista näkökulmia tarjoavista ja vauhdikkaista kertomuksista. Teoksesta löytyykin paljon erikoisuuksia, jotka rikkovat genrerajoja: monet kirjoittajat tekivät myös luontokuvauksia tai urheilu- tai dekkarinovelleja. 

Kokonaisuutena Viidestilaukeavat on mukava pieni kirjallinen makupala. Teos antaa täkyjä ja ohjaa uusien ilmiöiden äärelle. Jos etsii konkreettisesti uusia kirjailijoita joiden teoksia lukea, edeltävä Kuudestilaukeavat esittelee kirjailijoita, joiden tekstejä peräti löytää Suomesta.

Miika Auvinen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym