Siirry pääsisältöön

Suuri leikkikaluryöstö


Ei-amerikkalaisia lännenanimaatioita esittelevässä juttusarjassa Draw, stranger! ilmestynyt juttu; sarjaa piti Sauli Pesonen, tämän kirjoitti poikkeuksellisesti päätoimittaja Nummelin.

Suuri leikkikaluryöstö

Kanadassa televisio esittää joka joulukuu Jeff Halen ohjaaman seitsemän minuuttia pitkän animaatioelokuvan Suuri leikkikaluryöstö (1963). Se kuuluu kanadalaiseen jouluun yhtä oleellisesti kuin Frank Capran Ihmeellinen on elämä tai Dianne Jacksonin Lumiukko. Internet Movie Databasen käyttäjä kertoo nähneensä Halen piirretyn Air Canadan lennolla! Tämä kertoo hyvin siitä, että animaatioelokuva on Kanadassa erityisessä suojeluksessa ja maassa hyvin suosittua.
Suuri leikkikaluryöstö olikin National Film Board of Canadan tuotanto – valtiollinen elokuvayhtiö oli erikoistunut lyhyiden piirrettyihin ja dokumenttielokuviin, mikä takasi monille kokeellisille tekijöille vapaat kädet. Kanadalainen animaatioelokuva olikin 1960- ja 1970-luvuilla maailman huippua, mikä ei ehkä olisi välttämättä onnistunut, jos tuotanto olisi pitänyt taata yksityisin varoin.
Suuri leikkikaluryöstö ei kuitenkaan ole kokeellinen elokuva, vaan se muistuttaa enemmän vanhempia pitkän elokuvan alkupätkinä nähtyjä piirrettyjä. Piirrostyyli vain on vapaampi ja tyylitellympi kuin esimerkiksi MGM:n tai Hanna-Barberan piirretyissä.
Elokuva viittaa luonnollisesti Edwin S. Porterin tekemään maailman ”ensimmäiseen” lännenelokuvaan, Suureen junaryöstöön (1903). Halen leffassa lännenmaisema on kuitenkin jo oleellisemmin mukana kuin Porterin pioneerityössä: Naamioidut rosvot kaappaavat erämaassa kulkevan joulupukin ja ottavat tämän lahjakassin. Rosvot linnoittautuvat saluunaan ja ampuvat kaikki muut asiakkaat pakoon – ja alkavat leikkiä lahjakassin leluilla. Kaikki olisi menetetty eivätkä lapset saisi lelujaan, jos paikalle ei osuisi yksinkertainen laulava cowboy, joka pysäyttää laiskantyhmän hevosensa kajauttamalla tätä kitaralla päähän.
Jeff Halen elokuva on yksinkertainen, mutta kekseliäs ja viihdyttävä pätkä, josta ei voi olla tulematta hyvälle mielelle. Industrial Light & Magicin animaattori Steve Williams on valinnut sen yhdeksi elokuvaksi otettavaksi mukaan autiolle saarelle (ks. http://www.awn.com/mag/issue2.5/2.5pages/2.5desert.html).
Halen filmografiassa muita lännenaiheisia elokuvia on stand up -koomikko Lenny Brucen kanssa tehty Thank You Mask Man (1971), jonka ääniraidalla Bruce esittää homofobista Yksinäistä Ratsastajaa. Sittemmin Hale on siirtynyt televisiotuotantojen animaattoriksi ja on tehnyt mm. Jaska Jokusta ja Transformersia. Elokuva oli Derek Lambin käsikirjoittama – tämä on ollut kanadalaisen lyhytelokuvan tärkeitä tekijöitä.
Suomessakin Suuri leikkikaluryöstö on ollut kohtuullisen suosittu, koska se oli saatavilla kerhoesityksiin muun muassa Suomen kirkon sisälähetysseuran (!) kautta. Tällaisten esitysten kadottua Suomesta melkein tyystin voi vain toivoa, että televisio joskus esittäisi sen.
Juri Nummelin
Jeff Hale: Suuri leikkikaluryöstö (The Great Toy Robbery, Kanada 1963). Kesto 7 min.
Valitettavasti elokuvasta ei löytynyt kuvaa. [Mutta nyt se on kokonaan katsottavissa YouTubessa! Maailma on muuttunut huimasti reilussa viidessä vuodessa, joka on jutun ilmestymisestä kestänyt.]



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tex Willerin uuden sukupolven kuvittajat

(ote artikkelista) Mitä Tex Willerin kuvittajat ovat miehiään, mitä he ovat tulleet tehneeksi ja miltä heidän tulevaisuutensa Texin parissa näyttää? Reilu kymmenen vuotta sitten tilanne Tex Willerin tekijäjoukoissa näytti uhkaavalta. Vanha kaarti oli osittain jo väistynyt, ja osa tekijöistä selvästi tuskaili iän tuomien vaikeuksien kanssa. Nyt tilanne on muuttunut lähes tyystin. Texin kultaista sukupolvea edustaa enää vuonna 1941 syntynyt ikinuori Giovanni Ticci, sekä Texin parissa myöhemmin aloittaneet veteraanit Miguel Angel Repetto, Roberto Diso ja Alfonso Font. Texin varsinainen tähtikaarti Ticcin rinnalla on melko harvalukuinen: vakiintuneimmat tähdet ovat Fabio Civitelli sekä lähes tyystin kansikuvamaakariksi joutunut Claudio Villa, jonka kauan valmisteilla ollut Texin suuralbumi toki tekee tuloaan. Myös superlahjakkaat vuonna 1975 syntyneet Cestaron kaksoset, Raul ja Gianluca, jotka tuskastuttavasta hitaudestaan ja vierailuista muissa sarjoissa (viimeksi heitä on julkaist...

Winnetou ja Saksan länkkärimaakarit

Alkua Juri Nummelinin artikkelista, joka käsittelee Winnetou-elokuvia.  Karl Mayn teoksiin perustuvat lännenelokuvat olivat valtavan suosittuja 1960-luvulla, mutta kestävätkö ne enää katsomista?  Kirpputorilta tarttui käteen jokin aika sitten erikoisen oloinen DVD-boksi: saksalaisia Karl Mayn teoksiin perustuvia elokuvia, levyjä yhteensä kahdeksantoista. En ole koskaan lukenut Mayn kirjoja, ellen sitten niin nuorena etten muista sitä, mutta tiedän hänet tietenkin maineelta: saksalainen 1800-luvun lopun seikkailukirjailija, joka kirjoitti kaukomaille sijoittuvia teoksia käymättä niissä koskaan.  Boksissa oli kaikenlaisia eksoottisia seikkailuelokuvia, mutta eniten minua kiinnostivat Winnetou-lännenelokuvat, osittain myös siksi, että ne olivat ainoita, joissa oli tekstitys tai englanninkielinen dubbaus. Winnetoun tunsin 1970-luvulla julkaistusta sarjakuvasta, jota lueskelin pienenä muutamaan otteeseen. En muistaakseni pitänyt siitä suuremmin ja se olikin ehkä enemmän lajia ...

Elokuva-arvostelu: Bone Tomahawk

Bone Tomahawk (USA 2015). Ohjaus & käsikirjoitus: S. Craig Zahler. Näyttelijät: Kurt Russell, Patrick Wilson, Matthew Fox, Richard Jenkins ja Lili Simmons. Lännenelokuva on olleet jo kauan kuollut ja kuopattu. Silti laadukkaita lännenelokuvia tehdään jatkuvasti. Joskus aivan odottamattomat tekijät pääsevät yllättämään positiivisesti. Näin on laita erityisesti vuonna 2015 valmistuneessa Bone Tomahawkissa, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut S. Graig Zahler. Kyseessä on miehen debyyttiohjaus. Aiemmin hän on saavuttanut mainetta lähinnä kirjoittamalla synkän ja palkitun lännenromaanin A Congregation of Jackals (2010). Kun kaikki näyttelijätkin ovat melko tuntemattomia kaupungin sheriffiä esittävää Kurt Russellia lukuun ottamatta, miljöö on melko vaatimaton, aluksi pimeä ja lopulta tyhjä, niin elokuva haiskahtaa jo kauas pienen budjetin tuotannolta. Elokuva onkin toteutettu vain 1,8 miljoonalla taalalla. Tästä summasta Kurt Russell lienee ahmaissut suurimman osan. Vertailun vuoksi ...