Siirry pääsisältöön

H. A. DeRosso – synkkiä tarinoita lännestä


Alkua Tapani Baggen artikkelista Ruudinsavuun 1/2025. 


H. A. DeRosso (1917-1960) eli lyhyen elämän Wisconsinin syrjäseudulla ja kirjoitti toiminnallisimmat ja synkimmät noir-länkkärit, mitä olen lukenut. Hän julkaisi vain viisi romaania ja yhden tv-sarjaan perustuvan nuortenkirjan, mutta niiden lisäksi syntyi yli kaksisataa lännennovellia. 


Suurin osa yhdysvaltalaisista lännenkirjailijoista joko syntyi ja kasvoi lännessä tai muutti sinne myöhemmin. Detroitilaisen Elmore Leonardin lisäksi toinen merkittävä poikkeus oli H.A. DeRosso, joka vietti melkein koko lyhyehkön elämänsä Pohjois-Wisconsinin syrjäseudulla lähellä Montrealjokea ja Michiganin ja Kanadan rajaa. 

Synnyinkaupunki Carey ja varsinkin naapuri Hurley, jonne DeRosso pian vanhempiensa mukana muutti, olivat hurjia rautakaivoskaupunkeja. Lähitienoon suurissa metsissä oli isoja savottoja, joissa puita kaadettiin lähinnä rautakaivosten tukipylväiksi. Tukkijätkät viettivät pitkiä aikoja eristyksissä kuin cowboyt ikään ja tulivat sitten Hurleyyn tuhlaamaan tilinsä ja päästelemään paineita. Myös mainarit juhlivat mielellään vapaapäivinään. Meno Hurleyssa saattoi olla samaa luokkaa kuin aikoinaan lännen kulta-, hopea- ja kuparileireissä.

Kieltolain aikaan Hurley tunnettiin Wisconsinin paheiden pesänä. Viina ja huumeet virtasivat pikkukaupunkiin Kanadasta. Pahimmillaan pääkatu Silver Streetillä oli 42 kapakkaa, joissa uhkapeli ja prostituutio kukoistivat. Lainvalvojat oli lahjottu. Kieltolakiagentit tekivät välillä ratsioitaan, kaatoivat viinat maahan ja lukitsivat kapakat, mutta kapakoitsijat maksoivat sakot ja jatkoivat toimintaansa.

Maalaismaisema karuine talvineen ja pohjoisen suurine metsineen saattoi myös osaltaan vaikuttaa siihen, että DeRosso kiinnostui varhain seikkailutarinoista ja länkkäreistä. Suurimman osan omista länkkäreistään hän sijoitti jotakuinkin päinvastaiseen maisemaan kuin missä asui: kuvitteelliseen lounaisosavaltioiden autiomaahan, jota karut vuoret hallitsivat.


Maahanmuuttajien poika


Henry Andrew DeRosso syntyi heinäkuun 15. päivänä 1917. Hän oli italialaisten maahanmuuttajien poika. Vanhemmat, Bartolo DeRosso ja Giustinia Piazza, omistivat pienen maatilan. Bartolo oli tullut yhdysvaltoihin 1902 Pohjois-Italian Velo d'Asticosta. Henryllä eli Hankilla oli kolme veljeä ja kaksi sisarta.

Henry valmistui Hurleyn lukiosta 1935. Jo silloin hän tiesi, että halusi kirjailijaksi. Hän oli kirjoittanut ensimmäisen lännennovellinsa, kun oli joutunut olemaan pois koulusta tuhkarokon takia. Hän tarjosi jo tarinoitaan lehtiin, mutta pitkään ilman menestystä.

Vuosina 1937-1939 Henry kävi Gocebic Junior Collegea Hurleyssa ja päätoimitti opiston lehteä. Syksyn 1940 hän opiskeli Wisconsinin yliopistossa Madisonissa maataloutta ja journalismia. Siellä hän päätti antaa itselleen vuoden aikaa toteuttaa unelmansa kirjailjan urasta. Jollei hän saisi yhtään novellia julki, hän hankkisi toisen ammatin.

DeRosso osti kirjoittamisensa tueksi kirjoja lännenhistoriasta ja Lounais-Yhdysvaltojen maantieteestä. Hän onnistui myös pääsemään kirjallisen agentin asiakkaaksi. Niinpä 80. kerta sanoi toden. DeRosson novelli Six-Gun Saddlemates ilmestyi Western Story Magazinessa heinäkuussa 1941.

Joulukuussa 1941 Japani hyökkäsi Pearl Harboriin ja veti Yhdysvallat mukaan toiseen maailmansotaan. DeRosso olisi kelvannut armeijaan, mutta vanhahkot vanhemmat tarvitsivat häntä kotitilalla, joten hän sai jäädä viljelemään maata – ja kirjoittamaan lännennovelleja.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan...

Elokuva-arvostelu: Bone Tomahawk

Bone Tomahawk (USA 2015). Ohjaus & käsikirjoitus: S. Craig Zahler. Näyttelijät: Kurt Russell, Patrick Wilson, Matthew Fox, Richard Jenkins ja Lili Simmons. Lännenelokuva on olleet jo kauan kuollut ja kuopattu. Silti laadukkaita lännenelokuvia tehdään jatkuvasti. Joskus aivan odottamattomat tekijät pääsevät yllättämään positiivisesti. Näin on laita erityisesti vuonna 2015 valmistuneessa Bone Tomahawkissa, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut S. Graig Zahler. Kyseessä on miehen debyyttiohjaus. Aiemmin hän on saavuttanut mainetta lähinnä kirjoittamalla synkän ja palkitun lännenromaanin A Congregation of Jackals (2010). Kun kaikki näyttelijätkin ovat melko tuntemattomia kaupungin sheriffiä esittävää Kurt Russellia lukuun ottamatta, miljöö on melko vaatimaton, aluksi pimeä ja lopulta tyhjä, niin elokuva haiskahtaa jo kauas pienen budjetin tuotannolta. Elokuva onkin toteutettu vain 1,8 miljoonalla taalalla. Tästä summasta Kurt Russell lienee ahmaissut suurimman osan. Vertailun vuoksi ...

Winnetou ja Saksan länkkärimaakarit

Alkua Juri Nummelinin artikkelista, joka käsittelee Winnetou-elokuvia.  Karl Mayn teoksiin perustuvat lännenelokuvat olivat valtavan suosittuja 1960-luvulla, mutta kestävätkö ne enää katsomista?  Kirpputorilta tarttui käteen jokin aika sitten erikoisen oloinen DVD-boksi: saksalaisia Karl Mayn teoksiin perustuvia elokuvia, levyjä yhteensä kahdeksantoista. En ole koskaan lukenut Mayn kirjoja, ellen sitten niin nuorena etten muista sitä, mutta tiedän hänet tietenkin maineelta: saksalainen 1800-luvun lopun seikkailukirjailija, joka kirjoitti kaukomaille sijoittuvia teoksia käymättä niissä koskaan.  Boksissa oli kaikenlaisia eksoottisia seikkailuelokuvia, mutta eniten minua kiinnostivat Winnetou-lännenelokuvat, osittain myös siksi, että ne olivat ainoita, joissa oli tekstitys tai englanninkielinen dubbaus. Winnetoun tunsin 1970-luvulla julkaistusta sarjakuvasta, jota lueskelin pienenä muutamaan otteeseen. En muistaakseni pitänyt siitä suuremmin ja se olikin ehkä enemmän lajia ...