Siirry pääsisältöön

Salama-Santeri

Salama-Santerin kiva Villi Länsi (ote artikkelista)

Sarjakuvatarjonta Suomessa oli 1960-luvun jo varsin runsasta. Erilaisten seikkailusarjojen lisäksi oli lapsille tarjolla kolme kilpailevaa lehteä: Aku Ankka, Nakke sekä Retu ja kumppanit, jotka olivat juuri tuolloin varsin hyvässä iskussa.
Retu ja kumppanit -lehti syntyi vuonna 1965, kun pari vuotta ilmestyneet Jetsonit ja Kiviset ja Soraset -lehdet yhdistyivät kesken sesongin uudeksi Retu ja kumppanit -lehdeksi. Kyse oli Hanna & Barberan moninaisiin hahmoihin perustuvasta lehdestä.
Itselleni Retu ja kumppanit -lehti tuli kaksi vuotta, vuosina 1966 ja 1967. Näistä lehdistä hyllyssäni on yhä iso osa huolimatta lukuisista muutoista ja kuluneesta viidestäkymmenestä vuodesta! Itse asiassa, paksuine kiiltopaperikansineen ja laajoine henkilögallerioineen Retu oli hetken aikaa melko varteenotettava vaihtoehto tämäntyyppiselle sarjakuvalle, ennen lehden tason äkillistä romahdusta.

Hyväntahtoinen polle sheriffinä

Salama-Santerissa keskitytään vanhaan Villiin Länteen, jossa kaupungin sheriffinä toimii valkoinen hevonen nimeltä Salama-Santeri. Hän on sonnustautunut punaiseen lännenhattuun ja siniseen huiviin, sheriffintähteen sekä asevyöhön. Yhdessä pienen meksikolaisen apulaisensa, sombreropäisen aasi Baba Looeyn kanssa hän yrittää suojella kaupunkiaan lainsuojattomilta. Useimmiten Baba joutuu toimimaan sekä kaksikon aivoina että käsinä.
Salama-Santeri itse on kyllä hyväntahtoinen, mutta jossakin määrin hidasälyinen polle, joka onnistuu kömpelyyttään ampumaan omaan jalkaansa tai räjäyttämään itsensä dynamiittipötköllä. Salama-Santeri saattaa myös pitää halussaan naamaan ammutuksi tulemisen piiriennätystä, ellei se sitten ole yhä Repe Sorsalla hallussaan? Kaikki television Salama-Santeri -jaksot kirjoitti Michael Maltese.
Tv-sarjassa Salama-Santeri muuntautuu välillä naamiokasvoiseksi El Kapong -nimiseksi alter egokseen, joka on eräänlainen Zorro-muunnelma mustine hattuineen ja viittoineen. "Of all the heroes in legend and song, theres none as brave as El Kabong”. El Kabong yllättää vastustajansa aina roikkuen köydestä, huutaen "OLAYYYYEEEE!" ja iskien sitten vihulaista kitaralla päähän "KABOOOOOONG!" -huudon höystämänä . Selvittämättömäksi mysteeriksi jää, mihin köyden toinen pää on kiinnitetty.
Jyri Kontturi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tex Willerin uuden sukupolven kuvittajat

(ote artikkelista) Mitä Tex Willerin kuvittajat ovat miehiään, mitä he ovat tulleet tehneeksi ja miltä heidän tulevaisuutensa Texin parissa näyttää? Reilu kymmenen vuotta sitten tilanne Tex Willerin tekijäjoukoissa näytti uhkaavalta. Vanha kaarti oli osittain jo väistynyt, ja osa tekijöistä selvästi tuskaili iän tuomien vaikeuksien kanssa. Nyt tilanne on muuttunut lähes tyystin. Texin kultaista sukupolvea edustaa enää vuonna 1941 syntynyt ikinuori Giovanni Ticci, sekä Texin parissa myöhemmin aloittaneet veteraanit Miguel Angel Repetto, Roberto Diso ja Alfonso Font. Texin varsinainen tähtikaarti Ticcin rinnalla on melko harvalukuinen: vakiintuneimmat tähdet ovat Fabio Civitelli sekä lähes tyystin kansikuvamaakariksi joutunut Claudio Villa, jonka kauan valmisteilla ollut Texin suuralbumi toki tekee tuloaan. Myös superlahjakkaat vuonna 1975 syntyneet Cestaron kaksoset, Raul ja Gianluca, jotka tuskastuttavasta hitaudestaan ja vierailuista muissa sarjoissa (viimeksi heitä on julkaist...

Winnetou ja Saksan länkkärimaakarit

Alkua Juri Nummelinin artikkelista, joka käsittelee Winnetou-elokuvia.  Karl Mayn teoksiin perustuvat lännenelokuvat olivat valtavan suosittuja 1960-luvulla, mutta kestävätkö ne enää katsomista?  Kirpputorilta tarttui käteen jokin aika sitten erikoisen oloinen DVD-boksi: saksalaisia Karl Mayn teoksiin perustuvia elokuvia, levyjä yhteensä kahdeksantoista. En ole koskaan lukenut Mayn kirjoja, ellen sitten niin nuorena etten muista sitä, mutta tiedän hänet tietenkin maineelta: saksalainen 1800-luvun lopun seikkailukirjailija, joka kirjoitti kaukomaille sijoittuvia teoksia käymättä niissä koskaan.  Boksissa oli kaikenlaisia eksoottisia seikkailuelokuvia, mutta eniten minua kiinnostivat Winnetou-lännenelokuvat, osittain myös siksi, että ne olivat ainoita, joissa oli tekstitys tai englanninkielinen dubbaus. Winnetoun tunsin 1970-luvulla julkaistusta sarjakuvasta, jota lueskelin pienenä muutamaan otteeseen. En muistaakseni pitänyt siitä suuremmin ja se olikin ehkä enemmän lajia ...

Elokuva-arvostelu: Bone Tomahawk

Bone Tomahawk (USA 2015). Ohjaus & käsikirjoitus: S. Craig Zahler. Näyttelijät: Kurt Russell, Patrick Wilson, Matthew Fox, Richard Jenkins ja Lili Simmons. Lännenelokuva on olleet jo kauan kuollut ja kuopattu. Silti laadukkaita lännenelokuvia tehdään jatkuvasti. Joskus aivan odottamattomat tekijät pääsevät yllättämään positiivisesti. Näin on laita erityisesti vuonna 2015 valmistuneessa Bone Tomahawkissa, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut S. Graig Zahler. Kyseessä on miehen debyyttiohjaus. Aiemmin hän on saavuttanut mainetta lähinnä kirjoittamalla synkän ja palkitun lännenromaanin A Congregation of Jackals (2010). Kun kaikki näyttelijätkin ovat melko tuntemattomia kaupungin sheriffiä esittävää Kurt Russellia lukuun ottamatta, miljöö on melko vaatimaton, aluksi pimeä ja lopulta tyhjä, niin elokuva haiskahtaa jo kauas pienen budjetin tuotannolta. Elokuva onkin toteutettu vain 1,8 miljoonalla taalalla. Tästä summasta Kurt Russell lienee ahmaissut suurimman osan. Vertailun vuoksi ...