Siirry pääsisältöön

John Sturges, westernin moniottelija


Alkua Tapio Tuomisen artikkelista:

John Sturges kolusi laveasti lännenelokuvan maita, sillä hän ohjasi sekä suoraviivaisia seikkailuja, psykologisia westerneitä että komedioita. Uralle mahtui myös elokuvia, joita kriitikot ja katsojat vierastivat, mutta Mies astui junasta ja 7 rohkeata miestä kuuluvat  lajityypin merkkiteosten joukkoon.  

John Sturges esittelee 7 rohkeata miestä -elokuvan ensimmäiset urhot niin, että he kuljettavat ruumiin hautausmaalle. Kukaan ei aluksi uskalla tarttua ruumisvaunujen ohjaksiin, sillä hautausmaan portilla odottaa miesjoukko, jonka mielestä vainaja ei ansaitse leposijaa saapaskukkulalta. Sitten pukille istuutuvat kiertelevät revolverimiehet Chris (Yul Brynner) ja Vin (Steve McQueen). He vievät vainajan perille ammuttuaan ensin hautaamisen vastustajilta aseet käsistä. 
Sturges ohjasi kolmekymmentä vuotta kestäneellä urallaan kaikkiaan 13 westerniä. Jälki oli kirjavaa, sillä joukossa oli niin synkkiä psylogisesti painottuneita lännenelokuvia kuin komedioitakin.
Mutta jos Sturges olikin ohjaajana kameleontti, hän ei vaihtanut väriään miten sattuu, sillä monesta hänen työstään löytyy muun muassa vahva  rotujen tasa-arvon sanoma.
7 rohkeaa miestä -elokuvan alku on hyvä esimerkki, sillä vainaja, joka Chrisin ja Vinin mielestä ansaitsee kunniallisen hautapaikan, on intiaani.

Bensiinipumpulle vai Hollywoodiin?

Hollywoodin portit aukenivat Sturgesille vuonna 1932, jolloin hän pääsi isoveljensä suosituksesta elokuvastudio RKO:n mainososastolle värittäjäksi. 22-vuotias kalifornialaisnuorukainen oli opiskellut luonnontieteitä yliopistossa, mutta opinnot olivat katkenneet rahapulaan. Sturgesille oli tarjottu töitä myös huoltoaseman bensapoikana, mutta hän arvioi elokuvamaailman tulevaisuudennäkymät lupaavammiksi. 
Sturges eteni 1930-luvun loppuun mennessä leikkaajaksi. Leikkaamossa vietetyt vuodet olivat hänen elokuvan tekemisen korkeakoulunsa, sillä Sturgesin mielestä se, joka osasi leikata, osasi myös ohjata.  Toisen maailmansodan aikana Sturges pääsi leikkaajaksi ja apulaisohjaajaksi kuvausryhmään, joka teki dokumenttia amerikkalaisen pommikonelaivueen vaiheista Euroopassa. Ryhmää veti konkariohjaaja William Wellman. Hän oli niin tyytyväinen oikean kätensä aikaansaannoksiin, että mainitsi lupaavasta ohjaajaehdokkaasta Columbia-studiolle. 
Mies astui junasta oli
John Sturgesin tunnetuimpia länkkäreitä.
Sturges ahkeroi vuosina 1946-1949 Columbialle yhdeksän pienen budjetin draamaa ja jännäriä. Myrsky yli erämaan, joka valmistui vuonna 1949, oli hänen ensimmäisen lännenelokuvaksi luettu filminsä. Katsojan on helppo unohtaa tarinan ajoittuvan 1940-luvulle, sillä suurin osa elokuvasta on kuvattu Death Valleyn aavikolla, jossa stetsonpäiset miehet taivaltavat hevosilla. Pääosaa esitti westernien ikihonka Randolph Scott.
Myrsky yli aavikon oli Columbian vuoden 1949 tuottoisin elokuva. Hollywoodin napamiehille filmi  oli merkki siitä, että Sturgesin ohjauksissa voisi olla ainesta vetää salit täyteen. Elokuva pohjusti hänen mainettaan miehisten ulkoilmaseikkailujen taitajana ja se oli myös hänen pääsylippunsa Columbialta MGM:lle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1