Ruudinsavun juttuja

Kaunis ja karu antilänkkäri Charles Portisia on luonnehdittu sanoin: "Aivan kuin Cormac McCarthy, mutta hauska." Kuka Charles Portis? Amerikkalainen kirjailija Portis syntyi vuonna 1933 Arkansasissa, ja palveltuaan merijalkaväessä 1950-luvun alkupuolella hän toimi jonkin aikaa journalistina muun muassa New York Herald-Tribunessa. Hän tutustui toimittajana ollessaan Tom Wolfeen, josta tuli sittemmin niin sanotun uuden journalismin tunnettu edelläkävijä. Vapaaksi kirjailijaksi Portis ryhtyi vuonna 1964 ja julkaisi ensimmäisen romaaninsa kaksi vuotta myöhemmin. Esikoisteosta Norwood edelsi muutama laatulehti Saturday Evening Postissa julkaistu novelli. Norwood on nykyaikaan sijoittuva kertomus nuoresta Norwood Prattista, joka muuttaa Texasista New Yorkiin ja yrittää metsästää kaveria, joka on hänelle velkaa 70 dollaria. Kova kuin kivi Portisin menestysteos - ehkä ainoaksi sellaiseksi jäänyt - on Kova kuin kivi , joka ilmestyi alun perin vuonna 1968. Henry Hathaway ohjasi ...

Hidasliikkeinen mutta palkitseva taidelänkkäri Taiteelliset, salaperäiset länkkärit ovat aina olleet pienimuotoinen alalajityyppinsä lännenelokuvan sisällä. Monte Hellmanin ja Alejandro Jodorowskyn elokuvat voivat hyvinkin olla pitkäikäisempiä kuin kestäviksi luullut Hollywood-klassikot, joiden pinttymille voi vähän jo naureskella. Tai sitten ei. Jotkut taide-elokuvat ovat niin läpinäkyvästi taiteellisia, että niiden keinot vanhenevat nopeasti, kun klassinen elokuvakerronta sen sijaan porskuttaa eteenpäin. Uusi ehdokas kestäväksi taidelänkkäriksi on amerikkalaisen indie-ohjaaja Kelly Reichardtin  Meek's Cutoff  (2010), joka sai hyvän vastaanoton taide-elokuvafestivaaleilla, Elokuva on sikäli historiallinen, että "Meek Cutoff" on oikea vankkurikaravaanireitti, joka kulkee Oregonissa. Se on yksi alkuperäisen Oregon Trailin sivuhaaroista. Meek on Stephen Meek, joka Reichardtin elokuvassakin ohjastaa uudisasukkaita kohti viljavampia maita. Todellisuudessaki...

Tämä on jälleen kerran alkuperäinen pidempi versio lehden pääkirjoituksesta. Lopussa muutamia huomioita lehdestä, ja tekstin jälkeen muita Ruudinsavun juttuja, lähinnä kirja-arvioita.  Ruudinsavulle onnitteluja! Näinhän siinä sitten kävi, että Ruudinsavua on tehty jo kymmenen vuotta. Sopii onnitella! Suomen Länkkäriseura perustettiin lähes vahingossa syys- tai lokakuussa 2001. Tapahtumien ketju alkoi siitä, kun tämän kirjoittaja oli julkaissut esikoisteoksensa Pulpografia , joka esittelee yli 300 amerikkalaista kioskidekkaristia. Suomen Dekkariseuran julkaisemaa tehdessäni huomasin, että monet kiinnostavat ja laadukkaat kioskikirjailijat olivat tehneet myös länkkäreitä, ja puhuin ystäväni, kirjailija Tapani Baggen kanssa asiasta. Pohdimme, että jatko-osa Pulpografialle pitäisi tehdä, mutta sille ei ole kustantajaa. Tapani sanoi: "Senhän julkaisee tietenkin Suomen Länkkäriseura!" Tuohan oli selvä heitto, mutta useasti heittoihin kannattaa tarttua. Kyselin muutamia tuttu...

Aarresaaren kirjoittaja Kaliforniassa Robert Louis Stevenson: Harrastelijasiirtolainen sekä Tasankojen halki. Suom. Ville-Juhani Sutinen. 217 s. Savukeidas 2011. Robert Louis Stevenson tunnetaan nykyään lähinnä parin kauhu- ja seikkailuromaanin kirjoittajana: Tri Jekyll ja Mr. Hyde ja Aarresaari ovat kirjoja, joita edelleen luetaan. Ja on syytäkin lukea, koska kummassakin Stevenson osoittaa taitonsa luoda ajan kulutusta kestäviä, lähes myyttisiä henkilöhahmoja ilman että ne ovat stereotyyppejä. Lisäksi varsinkin Tri Jekyll ja Mr. Hyde on erinomainen tarinankuljetuksen opas, jossa Stevenson näyttää osoittelematta, miten lukija saadaan koukkuun ja miten syvällinen tarina saadaan lopetettua pienessä sivumitassa. Mutta Stevenson oli myös aikansa oppinut esseisti ja matkakirjailija. Stevensonin miellyttävästi polveilevista esseistä on aiemmin saatu suomeksi pieni valikoima Kävelyretkistä (1997) sekä pari näytettä kirjassa Itsemurhaklubi (2010). Savukeitaan matkakirjallisuuden klassi...

Muirin kävelypäiväkirja 1860-luvulta Slow-ajattelun ytimessä John Muir: Pitkä kävely Meksikonlahdelle (The Thousand-Mile Walk to the Gulf, 1916). Suom. Jussi Korhonen. 175 s. Basam Books. Amerikkalaisessa kirjallisuudessa on jo kauan vaikuttanut niin sanottu luontokirjallisuuden lajityyppi. Sen tunnetuin edustaja on Henry David Thoreau, jonka ikivihreä klassikko Walden (1854) ilmestyi vuoden 2010 puolella uutena suomennoksena nimellä Elämää metsässä . Thoreaun elinpiiri oli vahvasti Yhdysvaltain itäosissa, mutta hänen osuuttaan amerikkalaisen kirjallisen kulttuurin luontosuhteessa, rajaseutuajattelusta puhumattakaan, ei voi väheksyä. Thoreau ei ole yksin. Hänen jalanjäljissään liikkui merkittävä luonnonsuojelija, muun muassa Yosemiten luonnonpuiston ja Sierra Club -luonnonsuojelujärjestön perustamiseen vaikuttanut John Muir. Vuosina 1838-1914 eläneen Muirin päiväkirjamuotoinen A Thousand-Mile Walk to the Gulf ilmestyi viime kesänä suomeksi nimellä Pitkä kävely M...

Ruudinsavussa on myös monen jutun laajahko katsaus keskeisiin länkkärisarjoihin, tässä maistiaisena Tapani Baggen kirjoittama Maverick. Muita kokonaisuudessa esiteltyjä sarjoja ovat mm. Rifleman, Wanted Dead or Alive, The Texan ja Gunsmoke. Maverick Villin lännen vastarannankiiski Käsikirjoittaja-tuottaja Roy Huggins loi Maverickin kirjoitettuaan vuoden verran klassista lännensarjaa Cheyenne. Hän tahtoi tehdä anti-westernin. Pääosaan hän halusi James Garnerin, jonka hän tiesi osaavan näytellä komediaa vakavalla naamalla. Huggins teki Bret Maverickista juonikkaan huijarin ja päältä katsoen pelkurimaisen pelurin. Garnerin piti pukeutua mustaan, koska perinnelänkkäreissä se oli roistojen väri. Maverickia tehtiin 1957-62. Heti alkuun huomattiin, että yhden jakson kuvaamisen meni toista viikkoa, joten tarvittiin vuoroviikoin esiintyvä toinen päätähti. Bretin veljeksi Bartiksi valittiin Jack Kelly, joka siviilissä oli kuulemma hauskempi kuin Garner. Kameran edessä hän vaikutti kuitenk...

Ukkostuuli vihdoin Suomeen Egmont Kustannus on lanseerannut Pulp-sarjassaan uuden lännensarjan nimeltä Ukkostuuli . Kyse on Italiassa vuonna 1997 aloittaneesta Magico Vento -sarjasta, jossa yhdistetään perinteistä lännen meininkiä ja intiaanien yliluonnollisia aineksia. Sarjan päähenkilö on nimeltään Ned Ellis, joka on selviytynyt ihmeen kaupalla roistojen järjestämästä veturin räjäytyksestä, saanut muistinmenetyksen, päätynyt intiaanien hoivaan ja lopulta noussut heidän poppamiehekseen. Ukkostuuli muistuttaa ulkonäöllisesti erehdyttävästi Daniel Day-Lewisia elokuvasta Viimeinen mohikaani (1992), mikä ei suinkaan ole sattumaa. Sarja on päättynyt Italiassa vuonna 2010. Opuksessa julkaistaan sarjan kolme ensimmäistä tarinaa. Ensimmäinen ja viimeinen on mm. Tex Willeristä tutun Jose Ortizin piirtämä. Keskimmäisen tarinan kuvituksesta vastaavat hieman tuntemattomammat Giuseppe Barbati ja Bruno Ramella. Kuvitus on kauttaaltaan komeaa mutta silti juuri vanhan kuvittajamestari Ortizin si...